Analyysi artikkelista: Sisäministeri Rantanen: Supo-asiassa ei kyse näppäilyvirheestä vaan runttaamisesta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin sisäministerin kritiikin suojelupoliisin hallinnollisia prosesseja kohtaan. Lukijalle välittyy kuva, että ministeriön ja suojelupoliisin välisessä yhteistyössä on vakavia epäselvyyksiä, joita ministeri itse pitää tietoisena toimintana eikä vahinkona.
Artikkeli on hyvin lyhyt ja perustuu yksinomaan ministerin X-viestiin ilman taustoittavaa journalismia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vain ministerin näkökulman ilman vastapuolen kuulemista. Tämä nostaa vinoumapisteitä, koska lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan tapahtumista.
Artikkeli raportoi ministerin kritiikkiä, mutta ei ota kantaa ideologisesti. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi, jossa ministeri kritisoi alaisena toimivaa virastoa. Ideologista suuntaa ei välity, vaikka raportointi onkin yksipuolista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Sisäministerin kritiikki suojelupoliisia kohtaan
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Suojelupoliisin tai muiden asiantuntijoiden näkemystä asiasta ei ole pyydetty. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen, mikä estää asian monipuolisen ymmärtämisen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Ministerin epäluottamus suojelupoliisin toimintatapoja kohtaan.
Sana 'runttaaminen' luo mielikuvan väkivaltaisesta tai epäasiallisesta toiminnasta.
Tunnevetoaminen on peräisin ministerin omasta viestinnästä, jota media toistaa sellaisenaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka referoi ministerin viestiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna45
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää kärjekästä ilmaisua 'runttaamisesta'.
Sana 'runttaaminen' on latautunut ja viittaa tahalliseen, aggressiiviseen toimintaan.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun ministerin ja suojelupoliisin välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyvä kansa-eliitti-asetelma (ministeri vs. virkakoneisto) on läsnä, mutta se on siteeratun lähteen äänessä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suojelupoliisia kritisoidaan, mutta heille ei ole varattu tilaisuutta vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen ministerin viestistä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; suojelupoliisia kritisoidaan, mutta heidän näkemystään ei kysytä.
- JO 15: Otsikon 'runttaaminen' on kärjekäs, vaikka se onkin lainaus.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on suora referaatti yhdestä X-viestistä.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin sisäministerin kritiikin suojelupoliisin hallinnollisia prosesseja kohtaan. Lukijalle välittyy kuva, että ministeriön ja suojelupoliisin välisessä yhteistyössä on vakavia epäselvyyksiä, joita ministeri itse pitää tietoisena toimintana eikä vahinkona.
Herää kysymys, miksi uutinen rakentuu pelkästään ministerin sosiaalisen median päivityksen varaan ilman, että toimittaja on pyrkinyt saamaan kommenttia suojelupoliisilta tai muilta osapuolilta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Runttaaminen-sanan käyttö ministerin viestin toistamisessa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →