Ruotsin vaalit
Ruotsissa järjestetään vaalit, joiden keskiössä on blokkien välinen tiukka kilpailu, ruotsidemokraattien rooli ja Venäjän epäilty vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Ruotsi | Jälleen uusi vaalivilppiepäily Ruotsissa
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli raportoi Ruotsin vaalivilppiepäilyistä, mutta keskittyy nimeämään nimenomaan vasemmistopuolueen ehdokkaita epäilyjen yhteydessä. Vaikka poliisi tutkii asiaa, lukijalle välittyy toistuva yhteys tietyn puolueen ja vaalivilppiepäilyjen välillä, vaikka syyllisyyttä ei ole todettu.
Uutinen raportoi poliisitutkinnasta, mutta yhdistää epäilyt vahvasti tiettyyn puolueeseen ilman, että ehdokkaiden omaa roolia on vahvistettu.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
55
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli keskittyy nimeämään vasemmistopuolueen ehdokkaita, vaikka tutkinnassa on useita tapauksia. Tämä kehystys nostaa vinoumapisteitä, vaikka viranomaisääni onkin neutraali.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi poliisitutkinnasta, joka on vahtikoiratehtävä. Vaikka ehdokkaiden nimeäminen luo negatiivista mielikuvaa tietystä puolueesta, artikkeli ei ota kantaa ideologisiin kysymyksiin, vaan pysyy tutkinnan raportoinnissa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Vaalivilppiepäilyjen yhteys vasemmistopuolueeseen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Epäiltyjen ehdokkaiden oma näkemys tai puolustus puuttuu. — Lukija saa vain syyttävän puolen, mikä heikentää oikeusturvan toteutumista uutisoinnissa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Epäily vaalivilpistä herättää epäluottamusta vaalijärjestelmää kohtaan.
Konflikti- tai kriisikehys
Vaalivilppiepäilyt asetetaan vastakkain vaalituloksen kanssa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy uutisen aiheeseen, eli vaalivilppiepäilyjen luonteeseen.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Klikkihoukutus:
30/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta 'Jälleen uusi' -alku luo mielikuvaa toistuvasta ongelmasta.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen raportointi aiheesta.
Kärjistys:
40/100
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna40
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Juttu luo vastakkainasettelua puolueiden ja vaalien rehellisyyden välille.
Populismi:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei selkeää kansa-eliitti-asetelmaa kirjoittajan äänessä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Nimettyjä ehdokkaita ei ole kuultu, vaikka heidät on asetettu epäilyjen keskiöön.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: SVT ja Svenska Dagbladet on mainittu lähteinä.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Heikkoudet
- JO 21: Epäiltyjä ehdokkaita ei ole kuultu samassa yhteydessä, vaikka heidät on nimetty.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu pitkälti SVT:n ja Svenska Dagbladetin uutisointiin.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee vaaliviranomaisia ja poliisia, jotka voivat osoittaa reagoivansa epäilyihin, sekä Svenska Dagbladetin pääkirjoitustoimitusta, jonka nostama aihe saa näkyvyyttä.
Pelissä
Vaalijärjestelmän luotettavuus vs. yksilön oikeusturva. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen epäilyjen laajuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Svenska Dagbladetin pääkirjoituksen tiedot ovat riittävä peruste rikosilmoitukselle ja uutisoinnille. ”rikosilmoitus tehtiin, koska Svenska Dagbladetin kirjoituksessa oli tietoja, joista vaaliviranomaiset eivät aiemmin tienneet”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Vaalivilppiepäilyjen yhteys tiettyihin henkilöihin korostuu, vaikka heidän omaa rooliaan ei ole vahvistettu. ”tapauksen keskiössä on vasemmistopuolue”
Kuka saa äänen
Viranomaisääni (Debels) saa tilaa selittää prosessia, mutta epäillyt ehdokkaat eivät pääse ääneen. ”Tukholman vaalilautakunnan kansliapäällikkö Eva Debels totesi SVT:lle”
Tunnelma
Epäluottamus
Artikkeli raportoi Ruotsin vaalivilppiepäilyistä, mutta keskittyy nimeämään nimenomaan vasemmistopuolueen ehdokkaita epäilyjen yhteydessä. Vaikka poliisi tutkii asiaa, lukijalle välittyy toistuva yhteys tietyn puolueen ja vaalivilppiepäilyjen välillä, vaikka syyllisyyttä ei ole todettu.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin nimenomaan vasemmistopuolueen ehdokkaat, vaikka Tukholman alueella tutkitaan viittä tapausta, joiden kaikkien taustoja ei avata. Tämä voi luoda lukijalle mielikuvan puoluekohtaisesta ongelmasta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →