Analyysi artikkelista: Onko Suomi uhattuna? Huippudiplomaatilta viiltävä arvio Venäjästä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small10
- TypeSafe Jev34
- Gemini 3.1 Flash Lite15
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna85
- Mistral Small60
- Gemini 3.1 Flash Lite90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli toimii podcast-jakson mainoksena, joka hyödyntää entisen suurlähettilään auktoriteettia luodakseen jännitettä Venäjän uhasta. Lukijalle välittyy kuva, että vastaukset Suomen turvallisuutta koskeviin suuriin kysymyksiin löytyvät podcastin sisällöstä, mikä ohjaa lukijaa siirtymään tekstistä audiosisällön pariin.
Artikkeli on podcastin markkinointiin tarkoitettu esittelyteksti, joka ei tarjoa syvällistä analyysia itse jutussa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on luonteeltaan mainosmainen podcast-esittely, mikä rajoittaa sen analyyttistä syvyyttä. Se ei ole vinoutunut poliittisesti, vaan keskittyy podcastin markkinointiin.
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa yleisellä tasolla ja asiantuntijan näkökulmasta. Siinä ei ole ideologista painotusta, vaan se raportoi podcastin sisällöstä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Suomen turvallisuuspoliittinen huoli
- Venäjän uhka
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus Venäjän ja Suomen suhteista jää podcastin varaan. — Lukija saa vain pintapuolisen kuvan asiantuntijan näkemyksistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Aihepiiri (Suomen turvallisuus, Venäjän uhka) vetoaa lukijan huoleen.
Podcastin 'koukut' (esim. miljardöörin ehdotus) herättävät uteliaisuutta.
Otsikko kysyy Suomen uhasta.
Helanterän arviot etupiireistä luovat jännitettä.
Tunnevetoaminen on tyypillistä podcast-markkinoinnille, jossa pyritään saamaan kuulija kiinnostumaan aiheesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa podcastin esittelyä.
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small70
- Gemini 3.1 Flash Lite35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää kysymysmuotoa ja 'viiltävää arviota' houkutellakseen lukijaa.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen.
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
- Gemini 3.1 Flash Lite20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Aihepiiri (Venäjä vs. Suomi) on luonnostaan polarisoiva, mutta artikkeli raportoi asiantuntijan arviota neutraalisti.
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
- Gemini 3.1 Flash Lite0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on asiantuntijan haastattelun esittely, ei kritiikkiä sisältävä juttu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Lähde on mainittu (Antti Helanterä).
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Kyseessä on podcast-markkinointiin tarkoitettu tiivistelmä, joka ei sisällä uutta toimituksellista analyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli toimii podcast-jakson mainoksena, joka hyödyntää entisen suurlähettilään auktoriteettia luodakseen jännitettä Venäjän uhasta. Lukijalle välittyy kuva, että vastaukset Suomen turvallisuutta koskeviin suuriin kysymyksiin löytyvät podcastin sisällöstä, mikä ohjaa lukijaa siirtymään tekstistä audiosisällön pariin.
Artikkeli on rakenteeltaan lähes kokonaan podcast-jakson esittelyteksti. Sen tavoitteena on herättää uteliaisuutta ja tarjota 'koukkuja' (kuten miljardöörin ehdotus tai Navalnyin nimi) lukijalle, jotta tämä kuuntelisi podcastin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →