Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kolumni | On syytä kysyä, kuinka tyhjällä ajattelulla Suomen politiikassa voi päästä valtaan

Helsingin Sanomat Kolumni 3.9.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
51
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
75
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli esittää, että poliitikot käyttävät tietoisesti 'tyhmän esittämistä' strategisena keinona välttää vastuuta. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen keskustelu on muuttunut teatteriksi, jossa älyllinen epärehellisyys on normalisoitunut.

Kolumni, joka arvostelee poliittista retoriikkaa ja Mauri Peltokankaan toimintaa. Sisältö on vahvasti mielipidepainotteista.

Kolumni Helsingin Sanomat Tilaajille Tommi Nieminen · 3.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Kirjoittaja tarkastelee poliittista kulttuuria ulkopuolisena kriitikkona.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Kolumni on luonteeltaan mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja tulkitsee poliitikon motiiveja. Yksipuolinen kehystys ja vastineen puuttuminen nostavat vinoumapisteitä, vaikka genre sallii subjektiivisuuden.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja kritisoi poliittista kulttuuria ja yksittäistä poliitikkoa. Vaikka kritiikki kohdistuu perussuomalaiseen, kyseessä on yleinen poliittisen retoriikan arvostelu, eikä se edusta selkeää vasemmisto-oikeisto-ideologista linjausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Poliitikkojen älyllinen epärehellisyys on strateginen valinta.

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Poliittisen keskustelun laajempi konteksti, jossa Peltokankaan toimintaa voitaisiin arvioida, puuttuu. — Lukija saa vain kirjoittajan tulkinnan ilman laajempaa ymmärrystä tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Yleistäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha Epäluottamus
Paheksunta / viha

Kirjoittaja paheksuu poliitikkojen tapaa esittää tyhmää.

Epäluottamus

Lukijaa ohjataan epäilemään poliitikkojen motiiveja.

Latautunut kieli

Sanoja kuten 'tyhjällä ajattelulla' ja 'tyhmän esittäminen' käytetään kuvaamaan poliitikkoja.

Ironia tai sarkasmi

Kirjoittaja käyttää ironista sävyä kuvaillessaan poliittista historiaa.

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnigenrelle, jossa kirjoittaja pyrkii herättämään lukijassa kriittisyyttä poliittista toimintaa kohtaan.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin sisältöä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää provokatiivista kieltä ('tyhjällä ajattelulla') houkutellakseen lukijan.

Otsikon lataus: Latautunut

Otsikko lataa poliittisen keskustelun älyllistä tasoa koskevan kysymyksen provokatiivisesti: 'kuinka tyhjällä ajattelulla Suomen politiikassa voi päästä valtaan'.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelua 'tyhmää esittävien' poliitikkojen ja älyllisen rehellisyyden välille.

Populismi: 30/100

Artikkelissa on elementtejä eliitin (poliitikot) toiminnan kritiikistä, mutta se ei ole puhdasta populismia.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Mauri Peltokangasta kritisoidaan suoraan, mutta hänelle ei ole varattu tilaa vastata.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on kolumni, kritiikki on henkilökohtaista.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on perinteinen poliittinen kommentaari, mutta kirjoittajan näkökulma on henkilökohtainen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee poliittista keskustelua, jossa korostetaan poliitikkojen älyllistä rehellisyyttä ja tuomitaan populistinen taktikointi.
Pelissä Poliittinen vastuuvelvollisuus vs. populistinen taktikointi. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, kritisoiden poliitikkojen tapaa käyttää tietämättömyyttä suojakilpenä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Mauri Peltokankaan toiminta on tietoinen roolisuoritus eikä aito käsityskyvyn puute. ”Nimenomaan esittämisestä, ei siitä, että poliitikko ei aidosti ymmärtäisi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Kirjoittaja nimeää Peltokankaan toiminnan tietoiseksi strategiaksi. ”Peltokangas ei keksinyt muuta takaporttia kuin heittäytyä tietämättömäksi ja tyhmäksi.”
Kuka saa äänen Artikkeli on kirjoittajan subjektiivinen analyysi, jossa ei kuulla kritiikin kohdetta. ”On kiehtovaa mutta raskassoutuista poliittista historiaa, kuinka tyhmän esittämisestä tuli valtakunnanpolitiikassa valttikortti.”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli esittää, että poliitikot käyttävät tietoisesti 'tyhmän esittämistä' strategisena keinona välttää vastuuta. Lukijalle välittyy kuva, jossa poliittinen keskustelu on muuttunut teatteriksi, jossa älyllinen epärehellisyys on normalisoitunut.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan tavoitteena analysoida ilmiötä vai käyttää Mauri Peltokangasta esimerkkinä laajemman poliittisen ilmapiirin kritiikissä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvasti negatiivisia ilmauksia poliitikkojen älykkyydestä.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tommi Nieminen muut analyysit →
politiikka Mauri Peltokangas Nasima Razmyar
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Feature

Tiedot tästä analyysistä

Jotkut kansanedustajat esittävät poliittisista syistä [...60 sanaa...] kuin heittäytyä tietämättömäksi ja tyhmäksi.

Sisältö haettu
4.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →