Analyysi artikkelista: Kuntouttava työtoiminta loppuu: tamperelainen Rami Lifländer tietää omasta kokemuksesta, mitä siitä voi seurata
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini32
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini86
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa vastakkain hyvinvointialueen hallinnollisen tehokkuusajattelun ja palveluiden käyttäjien kokeman inhimillisen tuen menetyksen. Lukijalle välittyy kuva, jossa järjestelmän uudistaminen johtaa käytännössä palveluiden katkeamiseen ja syrjäytymisriskin kasvuun, vaikka viranomaiset perustelevat muutosta vaikuttavuuden parantamisella.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on pääosin tasapainoinen. Vaikka se painottaa inhimillistä näkökulmaa ja järjestöjen huolta, viranomaisen ääni on mukana ja perustelut tulevat esille. Inhimillinen painotus on genren mukaista.
Artikkeli käsittelee sosiaalipoliittista muutosta. Vaikka se antaa tilaa kritiikille, se ei aja selkeää ideologista linjaa, vaan raportoi muutoksen seurauksista eri osapuolten näkökulmasta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Palveluiden käyttäjien ja järjestöjen huoli palveluiden vähenemisestä.
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi kuva hyvinvointialueiden rahoitustilanteesta ja sen vaikutuksesta päätöksentekoon jää hieman ohueksi. — Lukija ei saa täyttä selvyyttä siitä, onko kyseessä puhtaasti strateginen uudistus vai taloudellinen pakko.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli syrjäytymisestä ja palveluiden katkeamisesta.
Myötätunto palvelun menettäneitä kohtaan.
Rami Lifländerin tarina havainnollistaa palvelun merkitystä.
Asiakkaiden suorat lainaukset korostavat palvelun loppumisen vaikutuksia.
Tunteisiin vetoaminen on perusteltua, koska kyse on sosiaalipalveluiden vaikutuksista yksilöiden elämään.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini22
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää henkilökohtaista tarinaa koukkuna.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun aiheen.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, vaikka osapuolilla on eri näkemykset.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista kehystä; artikkeli raportoi asiallisesti eri näkökulmia.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Viranomaisosapuoli (Elina Anttila) on saanut kattavan puheenvuoron.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
- JO 11: Mielipiteet ja kokemukset erotettu viranomaisnäkemyksistä.
- JO 9: Useita eri lähteitä (asiakkaat, järjestö, viranomainen, tutkija).
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
6 Omaperäisyys
Aihetta on käsitelty laajasti, mutta paikallinen näkökulma ja haastattelut tuovat lisäarvoa.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain hyvinvointialueen hallinnollisen tehokkuusajattelun ja palveluiden käyttäjien kokeman inhimillisen tuen menetyksen. Lukijalle välittyy kuva, jossa järjestelmän uudistaminen johtaa käytännössä palveluiden katkeamiseen ja syrjäytymisriskin kasvuun, vaikka viranomaiset perustelevat muutosta vaikuttavuuden parantamisella.
Herää kysymys, onko järjestöjen rahoituksen ja palveluiden vähentäminen tosiasiassa suora seuraus hyvinvointialueiden rahoituspaineista, vaikka viranomainen korostaa kyseessä olevan vain palveluiden uudelleenjärjestely.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu osittain tilastollisiin väittämiin asiakasmäärien muutoksista.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini64
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- kuntouttava työtoiminta tilastot
- pitkäaikaistyöttömyys Suomi
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- THL
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →