Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Rydmanin järjestömoukari osuu myös yli 200 000 vapaaehtoiseen

Ilta-Sanomat Uutinen 1.9.2026
Pisteet
31
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
85
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna82
  • Mistral Small85

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna38
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha Kehystys Vasen Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksen toimista ideologisena hyökkäyksenä, joka tuhoaa vapaaehtoistyön rakenteet. Lukijalle välittyy vaikutelma, että säästöt johtavat yhteiskunnalliseen kaaokseen ja hyvinvointialueiden ylikuormittumiseen, samalla kun järjestöjen edustajien tunteikas kieli normalisoi käsityksen järjestöistä uhreina.

Artikkeli on järjestöjen edunvalvontaa tukeva reportaasi, joka keskittyy tunteisiin ja uhkakuviin faktojen sijaan.

Uutinen Ilta-Sanomat · 1.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli katsoo asiaa järjestötyöntekijöiden ja vapaaehtoisten näkökulmasta, korostaen inhimillistä kärsimystä.

85
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on yksipuolinen: se antaa äänen vain leikkauksia vastustaville järjestöille ja käyttää latautunutta kieltä (esim. 'järjestömoukari', 'ideologinen viha'). Vastapuolen näkökulma puuttuu täysin.

Poliittinen kehystys Vasen

Kehystys asettaa hallituksen toiminnan ideologiseksi hyökkäykseksi järjestöjä vastaan. Koska artikkeli ei tarjoa vastapainoa tai hallituksen perusteluja, se tukee järjestöjen poliittista narratiivia leikkausten haitallisuudesta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Järjestöjen näkökulma leikkausten tuhoisuudesta
  • Vapaaehtoistyön korvaamattomuus

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

  • Sote-järjestöt
Todellisuustarkistus
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.

Valtiontalouden alijäämä on vuonna 2026 noin 4,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja velkasuhde nousee kohti sataa prosenttia. Korkomenot nousevat ensi vuonna yli neljään miljardiin euroon, mikä ylittää useiden ministeriöiden budjetit. Hallitus on tehnyt aiemmin noin yhdeksän miljardin euron sopeutuksia ja varautuu seuraavalla kaudella 8–11 miljardin lisäsäästöihin, joista osa kohdistuu valtionavustuksiin osana EU:n liiallisen alijäämän menettelyä.kauppalehti.fi

Stea-avustukset ovat vuonna 2026 yhteensä 274 miljoonaa euroa, eli noin 0,3 prosenttia valtion budjetista. Hallitus on sopinut niiden supistamisesta edelleen noin 190 miljoonaan euroon ensi vuodelle osana laajempia menosäästöjä. Jutussa mainittu 40 prosentin uhka koskee kyselyn mukaan sote-järjestöjä, mutta leikkausten kokoluokka on sovittu hallituksessa jo aiemmin ilman että jutussa kerrotaan, miten summa suhteutuu korkomenoihin tai muihin menoeriin.

Hali ry on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsen ja työnantajaliitto, joka neuvottelee työehtosopimuksia sote-yritysten ja -järjestöjen puolesta. Sen toimitusjohtaja puhuu järjestökentän supistumisesta, mutta Hali edustaa myös yrityspuolta, jolle leikkaukset voivat siirtää palveluita tai työvoimaa. Soste on sote-järjestöjen kattojärjestö, jonka jäsenet saavat Stea-rahaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) on ajanut Stea-kriteerejä, joissa painotetaan kohtaavaa työtä vaikuttamistyön sijaan ja rajataan tukea tietyiltä identiteetti- tai varallisuuskriteereillä. Perussuomalaiset ovat aiemmin esittäneet leikkauksia maahanmuuttaja- ja vähemmistöjärjestöille. Hallituskumppanit kokoomus ja rkp ovat kyseenalaistaneet kriteerien valmistelutapaa, mutta leikkaussumma on ollut yhteinen linja.

Vapaaehtoistyön arvo on laskettu 3,2 miljardiksi euroksi vuodessa, mikä vastaa 1,3 prosenttia BKT:sta. Jutussa mainittu 230 000 vapaaehtoista Stea-järjestöissä on osa laajempaa 500 000 vapaaehtoisen joukkoa. Vertailukohtana Stea-leikkaus on murto-osa korkomenoista tai puolustusmenojen kasvusta, joita hallitus on pitänyt prioriteetteina.

Jutussa ei ole hallituksen tai valtiovarainministeriön edustajan näkemystä siitä, miksi juuri nämä avustukset valittiin säästökohteeksi eikä vaihtoehtoja kuten veronkorotuksia tai muita menoeriä. Etla on aiemmin todennut menoleikkausten olevan talouskasvulle vähemmän haitallisia kuin veronkorotukset.

Lähteet:

Tämän todellisuustarkistuksen on tuottanut tekoäly — eri malli kuin sivun analyysin. Malli: grok-4.3 · Analysoitu 1.9.2026 Miten tämä on tehty

Jaa:

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai säästöjen kannattajien näkökulma puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi leikkauksia tehdään tai miten hallitus perustelee ne.
  • Tausta Valtiontalouden tila ja säästötarpeiden taustat puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä säästöjen laajempaa taloudellista kontekstia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 4 tekniikkaa, 5 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö Tunteellinen sitaatti

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Paheksunta / viha
Huoli

Huoli vapaaehtoistyön loppumisesta ja järjestöjen katoamisesta.

Paheksunta / viha

Moraalinen suuttumus hallituksen 'ideologista vihaa' kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'järjestömoukari', 'tuho' ja 'ideologinen viha'.

Tunteellinen sitaatti

Haastateltavien henkilökohtaiset, tunteikkaat kuvaukset työn raskaudesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallitus esitetään hyökkääjänä ja järjestöt uhrina.

Tunnevetoaminen on voimakasta ja manipuloivaa, sillä se pyrkii herättämään lukijassa sympatiaa järjestöjä kohtaan ilman asiallista keskustelua säästöjen tarpeellisuudesta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 72/100, kärjistys 80

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko kuvaa jutun pääteeman, vaikka se onkin latautunut.

Klikkihoukutus: 72/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää dramaattista 'moukari'-metaforaa luodakseen uhkakuvia.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'järjestömoukari' on vahvasti latautunut ja kehystää hallituksen toiminnan tuhoavaksi.

Kärjistys: 80/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli rakentaa me-vs-he-asetelman järjestöjen ja hallituksen välille. Sitaatti: 'yhden puolueen [perussuomalaisten] ideologinen viha järjestöjä kohtaan'.

Populismi: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa, jossa 'hyvät' järjestötyöntekijät vastustavat 'ideologista' eliittiä (hallitus). Sitaatti: 'Nyt tässä on tehty hyvistä pahoja'.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia tai ministeri Rydmania ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti.

5 JSN-arvio 30/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — haastateltavien sitaatit on selkeästi osoitettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — hallituksen edustajia tai leikkausten puolustajia ei ole kuultu.
  • JO 15: Otsikon 'järjestömoukari' on latautunut eikä vastaa neutraalia uutisointia.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli toistaa järjestöjen jo aiemmin esittämiä argumentteja ilman uutta analyysia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee sote-järjestöjä ja niiden työnantajaliittoa: leikkaukset esitetään hallitsemattomana tuhona, mikä vahvistaa järjestöjen asemaa välttämättömänä hyvinvoinnin tuottajana.
Pelissä Julkisen talouden tasapainottaminen vs. järjestöjen tarjoama vapaaehtoistyö. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, painottaen järjestöjen näkökulmaa leikkausten tuhoisuudesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että järjestöjen rahoituksen leikkaaminen johtaa suoraan vapaaehtoistyön loppumiseen, ilman vaihtoehtoisia toimintamalleja. ”He toimivat vain niin kauan kuin taustalla on järjestö ja työntekijöiden antama koulutus, tuki ja koordinointi.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ministeri Rydmanin toimijuus kehystetään aktiiviseksi tuhoajaksi, kun taas hallituksen säästötavoitteiden taustalla olevat taloudelliset realiteetit häivytetään. ”Rydmanin järjestömoukari osuu myös yli 200 000 vapaaehtoiseen”
Kuka saa äänen Järjestöjen edustajat saavat laajan tilan tunteikkaalle kritiikille, kun taas hallituksen tai leikkausten puolustajien ääni puuttuu kokonaan. ”Se että tämä järjestökenttä tuhotaan vain muutamassa vuodessa on aivan käsittämätöntä”
Tunnelma Huoli, Paheksunta / viha

Artikkeli rakentaa kuvaa hallituksen toimista ideologisena hyökkäyksenä, joka tuhoaa vapaaehtoistyön rakenteet. Lukijalle välittyy vaikutelma, että säästöt johtavat yhteiskunnalliseen kaaokseen ja hyvinvointialueiden ylikuormittumiseen, samalla kun järjestöjen edustajien tunteikas kieli normalisoi käsityksen järjestöistä uhreina.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi työnantajaliitto Halin rooli järjestöjen edunvalvojana ja EK:n jäsenenä ei näy artikkelissa kriittisenä kontekstina, vaikka se on keskeinen toimija järjestökentän taloudellisessa edunvalvonnassa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 2 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Kuvataan hallituksen toimia 'moukarina' ja 'ideologisena vihana'.

Syntipukkiajattelu Lieva

Wille Rydman ja perussuomalaiset nostetaan yksittäisiksi syyllisiksi järjestökentän ongelmiin.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 40/100, 2 tilastoaihetta
40/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu väitteisiin järjestöjen katoamisesta ja vapaaehtoistyön arvosta, jotka vaatisivat virallista tilastollista vahvistusta.

  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset
  • vapaaehtoistyön taloudellinen arvo

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Sosiaali- ja terveysministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva →
politiikka talous Wille Rydman Petteri Orpo Sanna Aunesluoma Minnamaria Salminen Hyvinvointiala Hali ry Soste STEA
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Taloussanomat

Tiedot tästä analyysistä

Orpon hallituksen, erityisesti ministeri Wille [...810 sanaa...] määräaikaisia vaan työskentelevät määräaikaisissa hankkeissa.

Sisältö haettu
1.9.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →