Keuhkoruttoepäily Venäjällä
Venäjällä on raportoitu tutkijan kuolemasta ja karanteenitoimista mahdollisena keuhkoruttotapauksena.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Venäjältä vaaditaan lisätietoja ruttoepäilystä – Peskov syyttelee mediaa
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
- TypeSafe Jev25
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite90
- GPT-5.6 Luna80
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli asettaa vastakkain kansainvälisten toimijoiden tiedonsaantitarpeen ja Venäjän viranomaisten vähättelevän tiedotuslinjan. Lukijalle välittyy kuva epäselvästä tilanteesta, jossa Venäjän viralliset tiedot ja länsimaisten toimijoiden huoli ovat ristiriidassa, mutta suoraa vahvistusta ruton leviämisestä ei ole.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
28
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on pääosin tasapainoinen, mutta painottaa länsimaisten toimijoiden näkökulmaa tiedon avoimuudesta. Venäjän viranomaisten vastineet on raportoitu, mutta niiden uskottavuus kyseenalaistetaan epäsuorasti WHO:n ja Yhdysvaltain vaatimusten kautta.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee kansainvälistä kriisiviestintää ja vahtikoiraroolia. Vaikka se kritisoi Venäjän tiedotuskäytäntöjä, se tekee sen raportoimalla kansainvälisten järjestöjen vaatimuksia, mikä on journalistisesti perusteltua eikä edusta ideologista kantaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Länsimaisten toimijoiden huoli tiedon puutteesta
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ruttotutkimuslaitoksen toiminnan laajempaa taustaa tai aiempaa historiaa ei avata. — Lukija ei saa käsitystä siitä, onko kyseessä tavanomainen tutkimuslaitos vai jotain muuta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli mahdollisesta ruttoepidemiasta ja tiedon puutteesta.
Epäluottamus Venäjän viranomaisten antamia tietoja kohtaan.
Konflikti- tai kriisikehys
Vastakkainasettelu Venäjän viranomaisten ja kansainvälisten toimijoiden välillä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu aiheeseen liittyvään luonnolliseen huoleen terveysturvallisuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
Klikkihoukutus:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä 'ruttoepäilystä'.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko raportoi tapahtumien kulun neutraalisti.
Kärjistys:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi jännitteestä, mutta ei itse polarisoi osapuolia.
Populismi:
0/100
- Gemini 3.1 Flash Lite0
- GPT-5.6 Luna0
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia rakenteita.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän viranomaiset (Peskov ja Rospotrebnadzor) ovat saaneet tilaa esittää oman näkemyksensä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla eri osapuolten näkemykset.
- JO 10: Lähteet, kuten WHO ja Reuters, on mainittu selkeästi.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen kohdalla lähteiden luotettavuutta voisi avata enemmän.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli kokoaa yhteen uutistoimistojen ja viranomaisten tiedot, ei sisällä merkittävää omaa tutkivaa otetta.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Artikkelin kehystys palvelee länsimaista yleisöä ja viranomaisia, jotka seuraavat Venäjän tiedonvälityksen luotettavuutta kriisitilanteissa.
Pelissä
Kansainvälinen terveysturvallisuus vs. valtion tiedonhallinta. Juttu käsittelee molempia, painottaen kansainvälisten toimijoiden pyrkimystä saada vahvistettua tietoa Venäjän viranomaisten vaikenemisen keskellä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän viranomaisten tiedotuksessa on syytä epäillä läpinäkyvyyden puutetta. ”WHO sanoi läpinäkyvyyden olevan elintärkeää asiassa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Venäjän viranomaisten toiminta kuvataan passiivisesti tai kiistävänä, mikä häivyttää vastuuta. ”eivät ole kertoneet sen aiheuttajasta”
Kuka saa äänen
Länsimaiset lähteet (WHO, Yhdysvallat) saavat tilaa esittää huolensa, kun taas Venäjän viranomaiset esitetään pääasiassa kiistäjinä. ”WHO on pyytänyt lisätietoja saadakseen selvyyttä”
Tunnelma
Huoli, Epäluottamus
Artikkeli asettaa vastakkain kansainvälisten toimijoiden tiedonsaantitarpeen ja Venäjän viranomaisten vähättelevän tiedotuslinjan. Lukijalle välittyy kuva epäselvästä tilanteesta, jossa Venäjän viralliset tiedot ja länsimaisten toimijoiden huoli ovat ristiriidassa, mutta suoraa vahvistusta ruton leviämisestä ei ole.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin Yhdysvaltain presidentin Trumpin aikeet soittaa Putinille, vaikka Peskov kiistää puhelun sovituksi – tämä voi viitata yritykseen kytkeä paikallinen terveysuhka laajempaan geopoliittiseen kontekstiin.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Ulkomaat terveys Dmitri Peskov Tedros Adhanom Ghebreyesus Donald Trump Vladimir Putin Rospotrebnadzor WHO Irkutsk
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →