← Etusivu

Analyysi artikkelista: Medvedev rähisee taas

Iltalehti Uutinen 4.10.2026
Pisteet
43
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
74
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna72
  • Mistral Small75
  • TypeSafe Jev73

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.6 Luna58
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Pelko, Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa kiihtyvästä sodasta, jossa Venäjän aggressio ja siviilikohteisiin kohdistuvat iskut ovat keskiössä. Lukijalle välittyy vaikutelma Ukrainan oikeutetusta puolustustaistelusta, kun taas Venäjän toiminta kuvataan eläimellisenä ja säännöistä piittaamattomana.

Artikkeli on kooste Ukrainan sodan tapahtumista, joka nojaa vahvasti ukrainalaisiin lähteisiin ja käyttää latautunutta kieltä Venäjän toimien kuvaamiseen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy sodan inhimillisiin kärsimyksiin ja poliittiseen retoriikkaan.

74
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää latautunutta kieltä (esim. 'rähisee', 'eläimellinen halu') ja keskittyy lähes yksinomaan Ukrainan hallinnon ja länsimaisten toimijoiden näkökulmiin. Venäjän toiminta kehystetään toistuvasti eskaloivaksi, kun taas Ukrainan omat sotilaalliset toimet esitetään puolustuksellisina.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli noudattaa länsimaista valtavirran näkökulmaa Ukrainan sotaan. Vaikka kieli on latautunutta ja painottuu Ukrainan hallinnon viestiin, se ei edusta vasemmisto- tai oikeistopoliittista ideologiaa, vaan pikemminkin vallitsevaa turvallisuuspoliittista konsensusta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Ukrainan hallinnon näkökulma sodan eskalaatioon
  • Venäjän toimien tuomitseminen
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Sodan laajempi geopoliittinen tausta tai Venäjän viralliset perustelut puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan konfliktin syistä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Sodan eskaloitumisen ja siviiliuhrien korostaminen luo turvattomuuden tunnetta.

Venäjän toimien kuvaaminen 'eläimelliseksi' herättää moraalista paheksuntaa.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten 'rähisee' ja 'eläimellinen halu' ohjaavat lukijan tunnetilaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Sotaa kuvataan jatkuvana eskalaationa ja vastakkainasetteluna.

Tunnevetoaminen on voimakasta ja palvelee artikkelin narratiivia, jossa Venäjä esitetään moraalittomana toimijana.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 68/100, kärjistys 78

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, vaikka onkin sävyltään latautunut.

Klikkihoukutus: 68/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on kärjistävä ja käyttää latautunutta verbiä.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'rähisee' on epäasiallinen ja latautunut kuvaus valtiollisen toimijan lausunnoista.

Kärjistys: 78/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli käyttää vahvaa me-vs-he-asetelmaa, jossa Venäjä demonisoidaan.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna8
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän hallintoa mainitaan, mutta heidän näkemyksiään ei esitetä suoraan tai tasapainoisesti.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäiset lähteet kuten Reuters ja Sky News on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 11: Mielipiteelliset ilmaisut (esim. 'rähisee') sekoittuvat uutisointiin.
  • JO 21: Venäjän hallinnon näkökulmaa ei ole kuultu samanaikaisesti, vaan se referoidaan vihamielisessä kontekstissa.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on kooste uutistoimistojen tiedoista ilman omaa syvempää analyysia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee Ukrainan hallinnon narratiivia, jossa Venäjä esitetään yksinomaan eskaloivana ja siviilejä uhkaavana osapuolena, kun taas Ukrainan omat iskut Venäjän öljynjalostamoihin kehystetään puolustuksellisina vastatoimina.
Pelissä Ukrainan puolustuskyky vs. Venäjän eskalaatiotaktiikka. Juttu käsittelee pääosin Ukrainan näkökulmaa, jättäen Venäjän sotilaalliset perustelut tai laajemman geopoliittisen kontekstin taka-alalle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän iskut siviilikohteisiin ovat yksinomaan tahallisia ja vailla sotilaallista perustetta. ”Venäjän presidentti Vladimir Putin on määrännyt käyttöön 'uuden doktriinin', jonka mukaan siviilikohteisiin isketään talven alla aiempaa rajummin.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Ukrainan omien iskujen kohdistuminen jalostamoihin kuvataan passiivisesti tai välttämättömänä vastauksena, häivyttäen Ukrainan aktiivisen roolin eskalaatiossa. ”Ukraina tehostavan entisestään iskujaan jalostamoihin mutta vakuutti, ettei iskuja kohdisteta siviileihin.”
Kuka saa äänen Ukrainalaiset viranomaiset ja länsimaiset toimijat saavat äänen, kun taas Venäjän viralliset kannat referoidaan usein vihamielisessä tai varoittavassa sävyssä. ”Dmitri Medvedev jyrisee jälleen.”
Tunnelma Pelko, Paheksunta / viha

Artikkeli rakentaa kuvaa kiihtyvästä sodasta, jossa Venäjän aggressio ja siviilikohteisiin kohdistuvat iskut ovat keskiössä. Lukijalle välittyy vaikutelma Ukrainan oikeutetusta puolustustaistelusta, kun taas Venäjän toiminta kuvataan eläimellisenä ja säännöistä piittaamattomana. Ukrainan omien iskujen strateginen luonne jää vähemmälle huomiolle, ja ne esitetään vain reaktioina Venäjän toimiin.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin voimakkaasti Medvedevin retoriikkaan ja Zelenskyin lausuntoihin, mutta jättää täysin käsittelemättä mahdolliset diplomaattiset rauhanpyrkimykset tai niiden haasteet, vaikka Zelenskyi mainitsee yhdysvaltalaiset rauhanvälittäjät.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään vahvoja, tunteisiin vetoavia sanoja kuvaamaan vastapuolta.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 70/100, 1 tilastoaihetta
70/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli esittää tarkkoja lukuja siviiliuhreista, joiden ristiintarkistus on keskeistä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna62
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • siviiliuhrien määrä Ukrainassa 2026

Suositellut lähteet

  • YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.

Osa ilmiötä

Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti

Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Presidentti
  • Venäjän politiikka
  • Levottomuudet ja sodat
  • Venäläiset poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Tähän artikkeliin on koottu Ukrainan [...714 sanaa...] toiseen siviilialukseen surmasi aluksen kapteenin.

Sisältö haettu
5.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella