Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Orpo Ylellä: Riskit Venäjän sabotaasiyrityksiin ilmeisiä

Ilta-Sanomat Uutinen 10.10.2026
Pisteet
70
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
31
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30
  • TypeSafe Jev32

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
82
  • Gemini 3.1 Flash Lite90
  • GPT-5.6 Luna82
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Luottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä aktiivisena uhkana, joka pyrkii horjuttamaan länsimaita sabotaasilla. Pääministerin viesti on kaksijakoinen: ulkoinen uhka on todellinen, mutta kansalaisten arki on turvassa.

Uutinen Ilta-Sanomat Kirsi Jääskeläinen · 10.10.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli tarkastelee tilannetta pääministerin ja tiedustelupalveluiden varoitusten kautta.

31
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan hallituksen näkökulmaa painottava, mikä on tyypillistä pääministerin haastattelujen uutisoinnissa. Se ei kuitenkaan sisällä voimakasta propagandaa tai latautunutta kieltä, vaan raportoi pääministerin viestin asiallisesti.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi pääministerin lausuntoja ilman, että kirjoittaja ottaa kantaa tai käyttää ideologista kieltä. Kyseessä on valtionjohdon viestinnän välittäminen, mikä on neutraalia uutisointia.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Pääministerin näkemys turvallisuustilanteesta
  • Suomen vakaus suhteessa muuhun Eurooppaan

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Tarkempia tietoja tiedustelupalveluiden varoituksista ei avata. — Lukija ei saa käsitystä uhan konkreettisuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Luottamus
Huoli

Huoli Venäjän sabotaasiyrityksistä ja niiden vaikutuksista demokratiaan.

Luottamus

Luottamus viranomaisten toimintaan ja kansalaisten turvallisuuteen.

Tunteellinen sitaatti

Pääministerin sitaatit demokratian ja perheiden turvallisuudesta vetoavat lukijan tunteisiin.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan pääministerin antamiin lausuntoihin, ei toimittajan omaan kerrontaan.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 15/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small25

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja tiivistää jutun ytimen, vaikka käyttääkin vahvaa sanaa 'ilmeisiä'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi pääministerin lausunnon ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli mainitsee Venäjän uhkana, mutta ei polarisoi kansalaisia keskenään.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli raportoi pääministerin haastattelua, ei sisällä kohdistettua kritiikkiä, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 82/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

82
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla pääministerin lausunnot.
  • JO 10: Attribuutio on selkeä, lähteet mainitaan.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, mutta kyseessä on pääministerin haastattelu, ei suora kritiikki.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli on perusmuotoinen uutisraportti Ylen haastattelusta, eikä sisällä omaa syvempää analyysia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee hallituksen ja pääministerin viestintää, jossa korostetaan valtion kykyä tunnistaa ja torjua Venäjän uhkia, samalla kun kansalaisille viestitään turvallisuutta.
Pelissä Kansallinen turvallisuus vs. Venäjän vaikuttamisyritykset. Juttu käsittelee molempia, painottaen pääministerin näkemystä Suomen varautumisesta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Venäjän sabotaasiyritykset ovat vakiintunut ja tunnistettu tosiasia, jota ei tarvitse kyseenalaistaa. ”Venäjä värvää rikollisia sabotaasitoimintaan Euroopassa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Pääministeri Orpo asetetaan aktiiviseksi toimijaksi, joka varoittaa ja ohjeistaa, kun taas Venäjän toiminta kuvataan yleisenä uhkana. ”Orpo korostaa, että kansalaisilla ei ole mitään hätää.”
Kuka saa äänen Pääministeri Orpo on jutun ainoa ääni, jonka näkemyksiä referoidaan ja siteerataan laajasti. ”Orpo sanoo, että Venäjän toiminta vaikuttaa päinvastoin: Suomi on entistä vahvemmin Ukrainan tukena.”
Tunnelma Huoli, Luottamus

Artikkeli rakentaa kuvaa Venäjästä aktiivisena uhkana, joka pyrkii horjuttamaan länsimaita sabotaasilla. Pääministerin viesti on kaksijakoinen: ulkoinen uhka on todellinen, mutta kansalaisten arki on turvassa. Rivien välistä välittyy pyrkimys vahvistaa luottamusta viranomaisiin ja yhtenäistää rintamaa Ukrainan tuen jatkamiseksi.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy vahvasti pääministerin näkökulmaan, mikä voi jättää varjoonsa kriittisemmän tarkastelun siitä, miten viranomaiset käytännössä tunnistavat ja torjuvat näitä riskejä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kirsi Jääskeläinen muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Petteri Orpo Venäjä Suomi Ukraina Eurooppa
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Pääministeri kertoi Venäjän vaikuttamisyrityksistä. Venäjä [...142 sanaa...] paljon viisumeita, Suomessa ei yhtään.

Sisältö haettu
12.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella