Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Petteri Orpon kaksoissotku: Lainvalvoja lähetti ukaasinsa

Iltalehti Uutinen 17.7.2026
Pisteet
64
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
45
  • Gemini 3.1 Flash Lite45
  • GPT-5.4 Mini58
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • GPT-5.4 Mini63
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli nostaa esiin pääministerin toimintaan liittyvät vakavat kysymykset, joita oikeuskansleri tutkii. Lukijalle välittyy kuva, että pääministerin toiminnassa on ollut epäselvyyksiä, jotka kytkeytyvät suoraan hänen vaalirahoittajiinsa.

Uutinen Iltalehti Eelis Ojala · 17.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee pääministerin toimintaa kriittisestä, valvovasta näkökulmasta.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on rakenteeltaan melko tasapainoinen raportti, mutta kielenkäyttö (esim. 'sotku') ja pääministerin äänen puuttuminen kallistavat painopistettä kriittiseen suuntaan.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi vallankäytön valvontaan liittyvistä epäselvyyksistä, mikä on journalismin perustehtävä. Vaikka sävy on kriittinen, se ei aja ideologista agendaa, vaan keskittyy hallinnon läpinäkyvyyteen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Oikeuskanslerin näkökulma ja epäilykset pääministerin toiminnasta.

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus siitä, miten vastaavia selvityspyyntöjä on aiemmin käsitelty. — Lukija ei tiedä, onko kyseessä poikkeuksellinen vai rutiininomainen selvityspyyntö.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Epäluottamus
Epäluottamus

Herätetään epäilystä pääministerin toiminnan rehellisyyttä kohtaan.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'sotku' ja 'ukaasi' käyttö.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy uutisen aiheeseen, joka käsittelee luottamusta ja vallankäyttöä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 66/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, vaikka onkin kärjistetty.

Klikkihoukutus: 66/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini66
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää dramatisoivaa ilmaisua 'kaksoissotku' ja 'ukaasi'.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'sotku' on arvolatautunut ja ohjaa lukijaa negatiiviseen tulkintaan ennen jutun lukemista.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini32
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei varsinaisesti polarisoi, vaan raportoi viranomaistoiminnasta.

Populismi: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini4
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei ole populistinen, vaikka käsitteleekin eliitin toimintaa.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeri Orpo on kieltäytynyt haastatteluista, mikä on mainittu jutussa.

5 JSN-arvio 65/100 · 3 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

65
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Faktiat ja kysymykset on erotettu selkeästi.
  • JO 7: Oikeuskanslerin selvityspyynnöt on dokumentoitu tarkasti.
  • JO 10: Lähteet on mainittu ja selvityspyynnöt on todennettu.

Heikkoudet

  • JO 21: Pääministerin ääni puuttuu, vaikka häntä kritisoidaan.
  • JO 21: Kohdetta on yritetty kuulla, mutta hän ei ole vastannut, mikä on raportoitu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu Iltalehden aiempaan uutisointiin ja uusiin selvityspyyntöihin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oikeuskanslerin valvontatehtävää ja yleistä etua, sillä se nostaa esiin pääministerin toiminnan läpinäkyvyyden ja mahdollisen esteellisyyden.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että pääministerin toiminnassa on tapahtunut sotkuja, jotka vaativat selvitystä. ”Petteri Orpolla on käsissään kaksi rinnakkaista sotkua”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Pääministerin toimijuus korostuu, mutta samalla hänet asetetaan passiiviseen rooliin vastaajana oikeuskanslerin kysymyksille. ”Oikeuskansleri pyytää Orpolta selvitystä”
Kuka saa äänen Oikeuskanslerin ääni ja kysymykset hallitsevat tekstiä, kun taas pääministerin ääni puuttuu kokonaan. ”Iltalehti on lukuisia kertoja yrittänyt saada pääministeri Orpolta haastattelua”
Tunnelma Epäluottamus

Artikkeli nostaa esiin pääministerin toimintaan liittyvät vakavat kysymykset, joita oikeuskansleri tutkii. Lukijalle välittyy kuva, että pääministerin toiminnassa on ollut epäselvyyksiä, jotka kytkeytyvät suoraan hänen vaalirahoittajiinsa. Pääministerin kieltäytyminen haastatteluista vahvistaa vaikutelmaa, että hänellä on jotain salattavaa tai hän välttää vastuuta.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa nimenomaan 'itsekriminointisuojaa' jutun lopussa; se luo lukijalle mielikuvan mahdollisesta rikosoikeudellisesta vastuusta, vaikka kyseessä on vasta selvityspyyntö.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Sotku-sanan käyttö pääministerin toiminnasta.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ilpo Kokkila laajempi kuva → Katso kirjoittajan Eelis Ojala muut analyysit →
Ilpo Kokkila Garden Helsinki Janne Salminen Jan Vapaavuori Petteri Orpo politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka
  • Puolueet
  • Suomen politiikka
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Hallitus

Tiedot tästä analyysistä

Oikeuskansleri selvittää pääministeri Petteri Orpon [...339 sanaa...] Orpo kieltäytyi Iltalehden haastattelusta perjantaina.

Sisältö haettu
17.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →