Analysoi Mediat Aiheet Politiikka Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kolumni | Suomi on osa tekoälyjättien likaista ilmastopeliä

Helsingin Sanomat Kolumni 21.8.2026
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
55
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
65
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
70
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Paheksunta / viha Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun Suomen vihreän sähkön ja kansainvälisten tekoälyjättien välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi toimii tahtomattaan välineenä viherpesussa, jossa ulkomaiset toimijat hyödyntävät suomalaista puhdasta energiaa omien päästöjensä peittelyyn.

Artikkeli nostaa esiin ajankohtaisen ja tärkeän kysymyksen datakeskusten ympäristövaikutuksista, mutta otsikointi on provokatiivinen.

Kolumni Helsingin Sanomat HS-tilaajille Anni Lassila · 21.8.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kriittinen

Artikkeli tarkastelee tekoälyjättien toimintaa kriittisestä ympäristönäkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää latautunutta kieltä ja asettaa tekoälyjätit negatiiviseen valoon. Koska kyseessä on kolumni, mielipiteellisyys on sallittua, mutta kehystys on yksipuolinen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli kritisoi suuryritysten toimintaa ympäristönäkökulmasta, mikä on tyypillistä ympäristökeskustelulle. Se ei kuitenkaan asetu selkeästi perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan keskittyy yritysvastuuseen.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Datakeskusten ympäristöhaitta
  • Suomalaisen sähkön hyödyntäminen viherpesuun

Kritisoidut tahot

  • Tekoälyjätit
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Datakeskusten taloudelliset hyödyt Suomelle puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan, jossa vain ympäristöhaitat korostuvat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Latautunut kieli Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Paheksunta / viha
Paheksunta / viha

Paheksunta tekoälyjättien toimintaa ja viherpesua kohtaan.

Latautunut kieli

Käytetään termejä kuten 'karmeita saastuttajia' ja 'likaista ilmastopeliä'.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on selvästi manipuloivaa, sillä se pyrkii luomaan moraalisen tuomion tekoälyjättien toiminnasta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 40

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa kolumnin pääteemaa, vaikka käyttääkin kärjistettyä kieltä.

Klikkihoukutus: 40/100

Otsikko käyttää vahvaa metaforaa 'likaisesta ilmastopelistä' houkutellakseen lukijan.

Otsikon lataus: Latautunut

Termi 'likainen ilmastopeli' on voimakkaasti latautunut ja syyllistävä.

Kärjistys: 40/100

Artikkeli luo vastakkainasettelun suomalaisten ja kansainvälisten tekoälyjättien välille.

Populismi: 30/100

Sisältää anti-elitistisiä sävyjä kohdistuen 'tekoälyjätteihin'.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on kolumni, jossa esitetään kirjoittajan mielipide, ei uutisraportti, joka vaatisi vastineen.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi merkitty kolumniksi.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikon 'likainen ilmastopeli' on vahvasti latautunut ja dramatisoiva suhteessa leipätekstin rajalliseen tietoon.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aihe on ajankohtainen, mutta kolumnin näkökulma on varsin tavanomainen ympäristökritiikki.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ympäristöjärjestöjä ja kriittistä keskustelua datakeskusten sähkönkulutuksesta, asettaen tekoälyjätit vastuuseen ilmastovaikutuksista.
Pelissä Suomen vihreän energian käyttö vs. kansainvälisten tekoälyjättien ilmastovastuu. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, korostaen viherpesun riskiä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että tekoälyjättien toiminta on luonteeltaan 'likaista ilmastopeliä'. ”Suomi on osa tekoälyjättien likaista ilmastopeliä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Tekoälyjätit esitetään aktiivisina toimijoina, jotka 'pesevät' päästöjään. ”muualla tuotettuja päästöjä saadaan pestyä puhtaiksi”
Tunnelma Paheksunta / viha

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelun Suomen vihreän sähkön ja kansainvälisten tekoälyjättien välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomi toimii tahtomattaan välineenä viherpesussa, jossa ulkomaiset toimijat hyödyntävät suomalaista puhdasta energiaa omien päästöjensä peittelyyn.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin sävy tarkoituksellisen provokatiivinen herättämään keskustelua datakeskusten sääntelystä, sillä se käyttää vahvasti latautunutta kieltä jo otsikossa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Kohtalainen

Käytetään vahvoja, tunteisiin vetoavia sanoja ilman neutraalia kontekstia.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli väittää sähkön vihreyden myymisestä ulkomaille, mikä on tilastollisesti todennettavissa oleva väite.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • datakeskusten sähkönkulutus Suomessa
  • alkuperätakuut ja vihreä sähkö

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Energiavirasto
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen talous laajempi kuva → Katso kirjoittajan Anni Lassila muut analyysit →
talous ympäristö Google Suomi
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • HS Visio

Tiedot tästä analyysistä

Datakeskuksista on tullut karmeita saastuttajia. [...41 sanaa...] varten tekemääni Google-hakuun vastasi tekoäly.

Sisältö haettu
31.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →