← Etusivu

Analyysi artikkelista: Useita venäläisiä sotilaskoneita liikkeellä – Suomen ja Ruotsin hävittäjät nousivat yhdessä ilmaan

Iltalehti Uutinen 25.9.2026
Pisteet
81
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
20
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
95
  • Gemini 3.1 Flash Lite95
  • GPT-5.6 Luna90
  • Mistral Small95

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Suomen ja Ruotsin ilmavoimien syvenevää integraatiota ja esittää yhteisen tunnistuslennon osoituksena uudesta, tiiviimmästä turvallisuusyhteistyöstä. Lukijalle välittyy kuva Itämeren alueen kiristyneestä turvallisuustilanteesta, jossa yhteistyö nähdään välttämättömänä vastauksena Venäjän toimintaan.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti viranomaisten ja poliittisten päättäjien lausuntoihin.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen ja raportoiva. Vinouma on hyvin vähäinen ja liittyy lähinnä siihen, että ääneen pääsevät vain viranomaiset ja poliitikot, jotka edustavat yhtä näkökulmaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi viranomaistiedotteen pohjalta. Siinä ei ole ideologista kehystystä, vaan kyse on puolustuspolitiikan uutisoinnista, jossa viranomaisten ääni on luonteva.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Puolustusyhteistyön välttämättömyys ja onnistuminen
Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Viranomaislähteiden korostaminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turvallisuustilanteen vakavuuden korostaminen.

Konflikti- tai kriisikehys

Venäläisten koneiden tunnistaminen luo jännitettä.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu tilanteen vakavuuden kuvaamiseen, mikä on uutisaiheeseen nähden asiallista.

Kaikki tunnevetoamiset →

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 25/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin ingressiä ja leipätekstiä.

Klikkihoukutus: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna25
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa sävyä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtuman asiallisesti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 10/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite10
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan raportoi viranomaisten toiminnasta.

Populismi: 0/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite0
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

3 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei sisällä kritiikkiä, joka vaatisi vastinetta.

4 JSN-arvio 95/100 · 2 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

95
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäiset lähteet (Puolustusvoimat, Ruotsin pääministeri) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu viranomaistiedotteeseen, mikä on tyypillistä tämän tyyppiselle uutisoinnille.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön ja Nato-integraation edistäjiä korostamalla yhteisen toiminnan konkreettista hyötyä ja turvallisuutta.
Pelissä Alueellinen koskemattomuus vs. jännitteiden kasvu Itämerellä. Juttu käsittelee pääosin edellistä, korostaen puolustusyhteistyön tuomaa turvaa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että venäläisten koneiden läsnäolo kansainvälisessä ilmatilassa vaatii aktiivista tunnistamista ja on turvallisuusuhka. ”tunnistivat venäläisiä sotilasilma-aluksia”
Kuka saa äänen Äänessä ovat pääasiassa viranomaiset ja poliittiset päättäjät, jotka korostavat yhteistyön onnistumista. ”Ulf Kristersson kirjoittaa.”
Tunnelma Realismi

Artikkeli normalisoi Suomen ja Ruotsin ilmavoimien syvenevää integraatiota ja esittää yhteisen tunnistuslennon osoituksena uudesta, tiiviimmästä turvallisuusyhteistyöstä. Lukijalle välittyy kuva Itämeren alueen kiristyneestä turvallisuustilanteesta, jossa yhteistyö nähdään välttämättömänä vastauksena Venäjän toimintaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli korostaa nimenomaan 'ensimmäistä yhteistä operatiivista tunnistuslentoa' – tämä voi olla viestinnällinen valinta, jolla halutaan alleviivata Nato-jäsenyyden ja pohjoismaisen yhteistyön käytännön merkitystä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Osa ilmiötä

Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti

Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Jonas Wikman laajempi kuva → Katso kirjoittajan Teppo Ovaskainen muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Puolustuspolitiikka
  • Puolustus ja rajavalvonta & maanpuolustus
  • Armeijat ja aseelliset joukot
  • Turvallisuuspolitiikka
  • Levottomuudet ja sodat

Tiedot tästä analyysistä

Suomen ja Ruotsin ilmavoimien hävittäjät [...357 sanaa...] Baltic Air Policing -päivystysosastojen kanssa.

Sisältö haettu
26.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella