Analyysi artikkelista: Rydman kiistää perääntyneensä STEA-kriteerien kanssa – ”Jos olen perääntynyt, olen perääntynyt itse itselleni”
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi ministerin tekemästä muutoksesta avustuskriteereihin, mutta jättää lukijan arvioitavaksi, onko kyseessä hallittu virkamiesyhteistyö vai perääntyminen aiemmasta poliittisesta linjauksesta. Lukijalle välittyy kuva ministeristä, joka pyrkii säilyttämään aloitteen ja uskottavuutensa kiistämällä perääntymisen, vaikka käytännön hakuehdot muuttuivat.
Artikkeli raportoi ministerin vastauksen kritiikkiin, mutta jää pintapuoliseksi kriteerimuutoksen todellisten vaikutusten osalta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti tasapainoinen uutinen, mutta nojaa vahvasti ministerin omaan selitykseen. Vastapuolen tai järjestöjen näkökulma puuttuu kokonaan, mikä kallistaa painotusta ministerin eduksi.
Artikkeli raportoi ministerin toimista ja hänen perusteluistaan neutraalisti. Vaikka vastapuolen ääni puuttuu, kirjoittaja ei itse ota kantaa tai käytä latautunutta kieltä, joten kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Ministerin oma selitys muutoksen syistä
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Järjestöjen tai muiden tahojen näkemys kriteerimuutoksesta puuttuu. — Lukija ei saa tietää, miten muutos vaikuttaa käytännössä tai miten sitä pidetään perusteltuna järjestökentällä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Ministerin pyrkimys perustella päätöstä käytännön syillä.
Ministerin sitaatti 'voimakkaasta tuskasta' kuvaa virkamiesten tilannetta.
Tunnevetoaminen on vähäistä ja liittyy ministerin omaan retoriikkaan, jota artikkeli lainaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää suoraa sitaattia luomaan jännitettä.
Otsikko raportoi ministerin kiellon neutraalisti.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua kirjoittajan äänessä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ministerin puheessa on viitteitä virkamies-eliitti-asetelmasta, mutta se on sitaateissa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kriteerimuutoksen kohteena olevia järjestöjä ei ole kuultu, vaikka heidän toimintaedellytyksensä ovat keskustelun keskiössä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen tapahtumien kulusta.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan ministerin sitaateilla.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; järjestöjen näkemys muutoksesta puuttuu kokonaan.
6 Omaperäisyys
Tavanomainen uutisraportti ajankohtaisesta poliittisesta aiheesta.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi ministerin tekemästä muutoksesta avustuskriteereihin, mutta jättää lukijan arvioitavaksi, onko kyseessä hallittu virkamiesyhteistyö vai perääntyminen aiemmasta poliittisesta linjauksesta. Lukijalle välittyy kuva ministeristä, joka pyrkii säilyttämään aloitteen ja uskottavuutensa kiistämällä perääntymisen, vaikka käytännön hakuehdot muuttuivat.
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu yhtäkään järjestöedustajaa tai asiantuntijaa arvioimaan kriteerimuutoksen todellista vaikutusta, mikä jättää ministerin selityksen ainoaksi näkökulmaksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →