Kansanedustajien koteihin kohdistuneet tunkeutumisepäilyt
Useiden kansanedustajien koteihin on tehty epäiltyjä tunkeutumisia ilman murtojälkiä, mitä viranomaiset ja poliittiset toimijat pitävät mahdollisena vieraan vallan vaikuttamisena.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Ukrainan sota | Etelä-Korea ja Ukraina kiistelevät sotavankien siirron salassapidosta
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli keskittyy Etelä-Korean näkökulmaan diplomaattisesta kiistasta, antaen sille enemmän tilaa ja suoria sitaatteja. Ukrainan toiminta näyttäytyy epäluotettavana kumppanina, joka rikkoo sopimuksia, kun taas Etelä-Korean vaatimukset esitetään perusteltuina reaktioina.
Uutinen raportoi diplomaattisesta kiistasta, mutta nojaa vahvasti toisen osapuolen näkökulmaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli antaa Etelä-Korean hallinnon syytöksille enemmän tilaa ja käyttää vahvaa kieltä (esim. 'väärä väite') kuvaamaan Ukrainan kantaa, mikä kallistaa lukijan tulkintaa Etelä-Korean puolelle.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi diplomaattisesta kiistasta, mutta valitsee kehyksen, joka asettaa Ukrainan syylliseksi sopimusrikkomukseen. Ideologista suuntaa ei kuitenkaan ole, vaan kyse on diplomaattisen kiistan raportoinnista, jossa Etelä-Korean ääni dominoi.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Etelä-Korean näkökulma sopimusrikkomuksesta
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Ukrainan tarkemmat perustelut sille, miksi he kokivat tarpeelliseksi kertoa asiasta, puuttuvat. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa siitä, miksi Ukraina toimi kuten toimi.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Latautunut kieli
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli korostaa maiden välisen luottamuksen heikkenemistä.
Latautunut kieli
Käytetään vahvoja ilmaisuja kuten 'väärä väite' ja 'heikentää vakavasti'.
Tunnevetoaminen on hillittyä, mutta kielenkäyttö on valikoitua siten, että se korostaa Etelä-Korean loukkaantumista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa ingressiä ja leipätekstiä.
Klikkihoukutus:
20/100
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa 'kiistely'-termiä.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko kuvaa tilanteen neutraalisti ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
38/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna38
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun maiden välille, mutta ei demonisoi osapuolia.
Populismi:
4/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna4
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Ukrainan presidentinhallinto on mainittu, mutta heidän näkökulmansa on referoitu hyvin lyhyesti ja puolustuskannalla.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Reuters mainittu lähteenä.
- JO 15: Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Heikkoudet
- JO 21: Ukrainan näkökulma jää hyvin ohueksi verrattuna Etelä-Korean laajoihin lausuntoihin.
6 Omaperäisyys
50/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Perusraportointia uutistoimiston tiedoista.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Etelä-Korean hallintoa, jonka vaatimus anteeksipyynnöstä ja julkinen närkästys saavat näkyvyyttä ilman vastapainoa Ukrainan mahdollisille motiiveille.
Pelissä
Diplomaattinen luottamus vs. avoimuus sotavankien kohtelusta. Juttu käsittelee pääosin edellistä, Etelä-Korean näkökulmasta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Etelä-Korean väite salassapitosopimuksesta on kiistaton fakta, vaikka Ukraina on sen kiistänyt. ”Ukrainan presidentinhallinnon väärä väite, ettei salassapitosopimusta olisi ollut olemassa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Ukrainan toimijuus esitetään sopimuksen rikkojana, kun taas Etelä-Korean toiminta on reaktiivista ja puolustautuvaa. ”Ukrainan presidentinhallinnon väärä väite... heikentää vakavasti maiden hallitusten luottamusta”
Kuka saa äänen
Etelä-Korean edustajien ääni ja vaatimukset dominoivat artikkelia, kun taas Ukrainan puolelta on vain lyhyt, puolustautuva kommentti. ”Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung kirjoitti viestipalvelu X:ssä... Zelenskyin avustaja Dmytro Lytvyn vastasi”
Tunnelma
Epäluottamus
Artikkeli keskittyy Etelä-Korean näkökulmaan diplomaattisesta kiistasta, antaen sille enemmän tilaa ja suoria sitaatteja. Ukrainan toiminta näyttäytyy epäluotettavana kumppanina, joka rikkoo sopimuksia, kun taas Etelä-Korean vaatimukset esitetään perusteltuina reaktioina.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli käyttää Etelä-Korean hallinnon lausuntoa 'väärästä väitteestä' ikään kuin se olisi objektiivinen totuus, vaikka kyseessä on osapuolten välinen kiista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka Ulkomaat Volodymyr Zelenskyi Lee Jae-myung Dmytro Lytvyn Seong Ghi-hong Ukraina Etelä-Korea Pohjois-Korea
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →