← Etusivu

Analyysi artikkelista: 28-vuotiaan naisen kuolemasta alkoi omituinen vyyhti Venäjällä – epämääräiset tiedot ruttoepidemiasta leviävät

Ilta-Sanomat Uutinen 4.10.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
29
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small30
  • TypeSafe Jev28

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna70
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain Venäjän viranomaisten vakuuttelut tilanteen vakaudesta ja riippumattomien medioiden raportoimat poikkeukselliset karanteenitoimet. Lukijalle välittyy kuva tiedon pimittämisestä tai hallitsemattomasta tilanteesta, vaikka virallista vahvistusta epidemialle ei ole.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tiedonvälityksen rakenteita ja viranomaisten tiedotuslinjan luotettavuutta kriisitilanteessa.

29
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti riippumattomiin venäläismedioihin, mikä on perusteltua viranomaistiedotuksen epäjohdonmukaisuuden vuoksi. Se ei kuitenkaan ole voimakkaasti vinoutunut, vaan raportoi viranomaisten kannan ja asettaa sen vastakkain muiden tietojen kanssa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi vallankäytön epäjohdonmukaisuutta, mikä kuuluu journalismin vahtikoiratehtävään. Ideologista suuntaa ei välity, vaan kyse on tiedon luotettavuuden arvioinnista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Riippumattomien medioiden raportointi viranomaisten epäjohdonmukaisuudesta.

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi taustoitus Venäjän laboratorioturvallisuudesta tai vastaavista aiemmista tapauksista puuttuu. — Lukija saisi paremman käsityksen siitä, onko kyseessä poikkeuksellinen vai toistuva ongelma.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli mahdollisesta ruttoepidemiasta.

Epäluottamus viranomaisten tiedotusta kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Viranomaisten ja riippumattomien medioiden välinen ristiriita.

Tunnevetoaminen on perusteltua, koska aiheena on mahdollinen terveysuhka ja viranomaisten tiedotuksen luotettavuus.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 45/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä, joka käsittelee epäselviä tietoja ja ruttoepäilyjä.

Klikkihoukutus: 45/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.6 Luna45
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää sanoja 'omituisen vyyhti' ja 'epämääräiset tiedot', jotka houkuttelevat lukemaan.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilannetta neutraalisti ilman voimakasta latausta.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse polarisoi.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Viranomaisia on mainittu ja heidän lausuntojaan referoitu, mutta heille ei ole annettu suoraa puheenvuoroa vastaamaan epäilyihin tiedon pimittämisestä.

5 JSN-arvio 70/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäiset lähteet (Euronews, Ljudi Baikala, IStories) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
  • JO 12: Lähdekritiikkiä on käytetty asettamalla viranomaisten ja riippumattomien medioiden tiedot vastakkain.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu viranomaisten osalta, vaikka heidän lausuntojaan onkin referoitu.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa yhteen useita kansainvälisiä ja riippumattomia lähteitä, mutta ei tarjoa uutta omaa tutkimusta.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää Venäjän viranomaistiedotuksen ja riippumattomien lähteiden välistä ristiriitaa kriisitilanteessa.
Pelissä Viranomaisten tiedotuslinja vs. riippumaton tiedonvälitys. Juttu käsittelee molempia, mutta painottaa riippumattomien medioiden havaintoja viranomaisten ristiriitaisista lausunnoista.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että viranomaisten antamat tiedot ovat epäluotettavia tai ristiriitaisia. ”Viranomaisten ilmoitus vaikuttaa kuitenkin olevan ristiriidassa tapausta ympäröivien tietojen ja poikkeuksellisten varotoimien kanssa.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisten toiminnan epäjohdonmukaisuus korostuu, kun heidän lausuntojaan muutetaan. ”Myöhemmin hänen lausuntoaan muutettiin varovaisemmaksi.”
Kuka saa äänen Riippumattomat mediat ja paikalliset lähteet saavat enemmän tilaa kuin viranomaisten viralliset lausunnot. ”Riippumaton venäläismedia Ljudi Baikala kertoo, että Irkutskissa on asetettu karanteeniin useita sairaaloita.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli asettaa vastakkain Venäjän viranomaisten vakuuttelut tilanteen vakaudesta ja riippumattomien medioiden raportoimat poikkeukselliset karanteenitoimet. Lukijalle välittyy kuva tiedon pimittämisestä tai hallitsemattomasta tilanteesta, vaikka virallista vahvistusta epidemialle ei ole.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko viranomaisten tiedotuslinjan muutos ollut suora reaktio riippumattomien medioiden uutisointiin, mikä viittaisi siihen, että viranomaiset pyrkivät hallitsemaan narratiivia kriisin aikana.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Osa ilmiötä

Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Salli Hakala muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Kaikki sai alkunsa rikkoutuneesta koeputkesta, [...411 sanaa...] se voi edetä nopeasti hengenvaaralliseksi.

Sisältö haettu
5.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella