Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Neljä skenaariota: Suomi vuonna 2035 – ”Jos sotaisa maailmankehitys voimistuu”

Ilta-Sanomat Uutinen 13.2.2026
Pisteet
68
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
70
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
80
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Pelko Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi ajatusta Suomesta jatkuvassa sotatalouden tai kriisin tilassa vuonna 2035. Lukijalle välittyy viesti, että viranomaisapuun ei ole luottamista, ja vastuu selviytymisestä siirtyy yhä enemmän yksilöille ja yrityksille.

Artikkeli tarjoaa katsauksen tulevaisuuden varautumisskenaarioihin, mutta keskittyy yksipuolisesti sotilaallisiin uhkakuviin.

Uutinen Ilta-Sanomat Elina Karjalainen · 13.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli nojaa vahvasti konsulttiyhtiön asiantuntijan näkemyksiin ja skenaariotutkimukseen.

70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti yhden konsulttiyhtiön asiantuntijan näkemyksiin. Vaikka aihe on spekulatiivinen, kehystys on kauttaaltaan pessimistinen ja korostaa uhkakuvia.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa ja varautumista, jotka ovat laajasti jaettuja huolenaiheita. Vaikka sävy on varautumista korostava, se ei asetu selkeästi perinteiselle vasen-oikea-akselille.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sotilaallinen varautuminen
  • Omavaraisuus kriisissä
Todellisuustarkistus

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Diplomaattisten ja rauhanomaisten ratkaisujen mahdollisuuksia ei käsitellä. — Lukija saa yksipuolisen kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista.
  • Vastakkainen näkökulma Muita asiantuntijanäkemyksiä tai kriittisiä arvioita skenaarioiden todennäköisyydestä ei esitetä. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa tutkimuksen luotettavuudesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Pelottelu Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Pelko
Huoli

Huoli tulevaisuuden turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta.

Pelko

Sodan ja yhteiskunnan romahtamisen uhkakuvat.

Pelottelu / uhka-skenaariot

Skenaariot maalaavat synkkiä kuvia sodasta ja taloudellisesta romahduksesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Koko artikkeli rakentuu kriisien ja sotilaallisten uhkien ympärille.

Tunnevetoaminen on osa skenaariotyöskentelyn luonnetta, mutta artikkelin valinta nostaa esiin vain äärimmäisiä uhkakuvia tehostaa lukijan huolta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 25

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee neljää skenaariota.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko käyttää skenaarioita houkuttimena, mutta on suhteellisen informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin sisältöä.

Kärjistys: 25/100

Artikkeli rakentaa me-henkeä varautumisen ympärille, mutta ei demonisoi vastapuolia.

Populismi: 20/100

Ei merkittävää populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli ei kritisoi yksittäistä tahoa, vaan esittelee skenaariotutkimusta.

5 JSN-arvio 80/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen skenaarioiden kautta.
  • JO 11: Mielipiteet ja tutkimustulokset on erotettu toisistaan.

Heikkoudet

  • JO 12: Lähdekritiikki jää ohueksi, kun vain yksi konsulttiyhtiö on äänessä.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Skenaariotutkimus on sinänsä mielenkiintoinen, mutta aihetta on käsitelty mediassa paljon Ukrainan sodan jälkeen.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee varautumisen ja huoltovarmuuden asiantuntijoita sekä konsulttitoimistoja, joiden tarjoama asiantuntemus ja varautumissuunnittelu esitetään välttämättöminä yhteiskunnan selviytymiselle.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että maailmanpoliittinen kehitys on väistämättä kriisiytyvää ja sotaisaa. ”jos sotaisa maailmankehitys voimistuu – mikä näyttää aika todennäköiseltä”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Vastuuta varautumisesta siirretään pois viranomaisilta yrityksille ja yksilöille. ”Yritysten on selvittävä omin voimin.”
Kuka saa äänen Asiantuntijan ääni dominoi tulkintaa, kun taas kansalaisten tai muiden näkökulmien ääni puuttuu. ”Capful Oy:n Kimmo Kivinen sanoo.”
Tunnelma Huoli, Pelko

Artikkeli normalisoi ajatusta Suomesta jatkuvassa sotatalouden tai kriisin tilassa vuonna 2035. Lukijalle välittyy viesti, että viranomaisapuun ei ole luottamista, ja vastuu selviytymisestä siirtyy yhä enemmän yksilöille ja yrityksille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli valitsee juuri nämä neljä skenaariota, jotka kaikki keskittyvät sotilaalliseen uhkaan ja taloudelliseen kurjistumiseen, jättäen huomioimatta mahdolliset diplomaattiset tai rauhanomaiset kehityskulut.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Pelkoon vetoaminen Lieva

Kriisien ja sodan skenaarioilla luodaan uhkakuvia.

9 Tilastokytkos 50/100, 2 tilastoaihetta
50/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käyttää skenaarioita, jotka perustuvat taloudellisiin ja puolustuspoliittisiin oletuksiin.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen puolustusmenot 2035
  • Huoltovarmuus

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Puolustusministeriö
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
10 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Sitra laajempi kuva → Katso kirjoittajan Elina Karjalainen muut analyysit →
Sitra Yhdysvallat Suomi Venäjä Kiina Kimmo Kivinen politiikka Capful Oy talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Kotimaa

Tiedot tästä analyysistä

Neljässä skenaariossa tarkastellaan tilannetta kriisiytyneessä [...602 sanaa...] verrokkimaiden tarkasteluun, tutkimuskirjallisuuteen ja asiantuntijahaastatteluihin.

Sisältö haettu
29.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →