Analyysi artikkelista: Perussuomalaisten kansanedustaja julkaisi rasistisen päivityksen – Lindtman: "Ylitettiin taas yksi raja"
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini62
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää perussuomalaisten kansanedustajan kirjoituksen osaksi laajempaa hallituksen toimintatapaa, jossa rasismia siedetään. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta kriisistä, jossa hallituspuolueiden välinen yhteistyö ja pääministerin johtajuus asetetaan kyseenalaiseksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa Lindtmanille laajan tilan esittää syytöksensä, kun taas Peltokankaan vastine on lyhyt ja sijoitettu jutun loppuun. Otsikon suora 'rasistinen'-luokittelu vahvistaa opposition kehystä.
Artikkeli omaksuu opposition kehystyksen, jossa hallituksen toimintaa ja perussuomalaisten retoriikkaa kritisoidaan arvoliberaalista näkökulmasta. Vaikka kyseessä on uutisointi poliittisesta kiistasta, artikkelin oma kieli ja painotukset tukevat SDP:n kritiikkiä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- SDP:n näkemys rasismin vastaisesta politiikasta
- Hallituksen toiminnan kritiikki
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi taustoitus siitä, miten poliittinen keskustelu on kärjistynyt ja miten vastaavia syytöksiä on käsitelty aiemmin. — Lukija saa kuvan yksittäisestä tapauksesta ilman ymmärrystä laajemmasta poliittisesta kontekstista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Lindtmanin suora paheksunta hallituksen toimintaa kohtaan.
Huoli Suomen maineesta ja turvallisuudesta.
Termit kuten 'rasistinen' ja 'vihapuhe' ohjaavat lukijan tunnetilaa.
Poliittinen vastakkainasettelu on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on osa poliittista retoriikkaa, jota uutinen raportoi, mutta artikkelin oma kieli vahvistaa tätä paheksuntaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä, vaikka se onkin latautunut.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini63
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko tiivistää jutun ytimen, mutta käyttää latautunutta termiä 'rasistinen' ohjaamaan lukijan tulkintaa.
Sana 'rasistinen' otsikossa lataa koko uutisaiheen valmiiksi tuomitsevaan kehykseen.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli vahvistaa me-vs-he-asetelmaa hallituksen ja opposition välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa (Peltokangas), mutta artikkeli itse raportoi tästä neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Peltokangas on mainittu ja hänen aiempi haastattelunsa on linkitetty, mutta häntä ei ole haastateltu tätä juttua varten.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys raportoida poliittisesta keskustelusta.
- JO 10: Lähteet (Facebook-päivitykset) on linkitetty.
- JO 10: Lähteet on mainittu ja linkitetty.
Heikkoudet
- JO 11: Toimittajan kieli (otsikon 'rasistinen') sekoittuu uutiseen.
- JO 21: Peltokankaan näkemys on jäänyt toissijaiseksi Lindtmanin syytöksiin nähden.
- JO 11: Otsikon latautunut kieli heikentää uutisen neutraaliutta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu lähes kokonaan sosiaalisen median päivitysten referointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää perussuomalaisten kansanedustajan kirjoituksen osaksi laajempaa hallituksen toimintatapaa, jossa rasismia siedetään. Lukijalle välittyy kuva poliittisesta kriisistä, jossa hallituspuolueiden välinen yhteistyö ja pääministerin johtajuus asetetaan kyseenalaiseksi.
Herää kysymys, miksi artikkeli otsikoi päivityksen suoraan rasistiseksi, vaikka se on poliittinen kiistakysymys; tämä valinta ohjaa lukijaa tuomitsemaan kirjoituksen ennen kuin sen sisältö on edes avattu.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään vahvoja arvolatautuneita termejä kuvaamaan poliittista vastustajaa.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →