Suomen Pakolaisavun muutosneuvottelut
Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut STEA-avustusten leikkausten vuoksi, mikä voi johtaa 15 työpaikan vähentämiseen.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Suomen Pakolaisapu aloittaa muutosneuvottelut – STEA-leikkaukset uhkaavat 15 työpaikkaa
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small60
- TypeSafe Jev42
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli nostaa esiin järjestöjen rahoituskriisin inhimillisen hinnan. Lukijalle välittyy kuva hallituksen leikkauspolitiikan suorista vaikutuksista kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin, kun ääneen pääsee vain järjestön edustaja.
Uutinen raportoi järjestön muutosneuvotteluista asiallisesti, mutta jättää taustat ja vastapuolen näkökulmat huomioimatta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
49
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on sävyltään neutraali, mutta lähteistys on yksipuolinen, sillä vain järjestön edustajaa on kuultu. Tämä painottaa järjestön näkökulmaa leikkausten negatiivisuudesta.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi järjestön muutosneuvotteluista vahtikoira-hengessä, mutta ei ota kantaa leikkausten ideologiseen oikeutukseen. Vaikka lähteistys on yksipuolinen, juttu ei sisällä vahvaa ideologista kehystystä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Järjestön näkökulma leikkausten haitallisuudesta
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Leikkausten perustelut tai valtion näkökulma puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi leikkaukset on tehty.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Valikoiva lähteiden käyttö
Kehystäminen
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli työpaikkojen menetyksestä ja järjestötoiminnan tulevaisuudesta.
Tunteellinen sitaatti
Toiminnanjohtajan sitaatti korostaa leikkausten historiallisuutta ja vaikutusta heikoimmassa asemassa oleviin.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy suoraan järjestön edustajan lausuntoon, mikä on uutisgenressä odotettavissa olevaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.
Klikkihoukutus:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen ytimen.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko on asiallinen ja kuvailee tapahtuman neutraalisti.
Kärjistys:
15/100
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei ole polarisoiva, vaikka se onkin yksipuolinen.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkelissa ei ole populistisia piirteitä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — STEA:n tai valtion edustajaa ei ole kuultu leikkausten osalta.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
- JO 10: Alkuperäinen lähde (tiedote) on mainittu.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; leikkausten tekijää (STEA/valtio) ei ole kuultu.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu järjestön tiedotteeseen eikä sisällä omaa taustoitusta tai haastatteluja.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee järjestökenttää, joka pyrkii tuomaan esiin valtionavustusten leikkausten konkreettiset, inhimilliset seuraukset.
Pelissä
Julkisen talouden sopeuttaminen vs. kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä — leikkausten vaikutusta työntekijöihin ja järjestön toimintaan.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että STEA-leikkaukset ovat suora ja yksiselitteinen syy järjestön vaikeuksille. ”Muutosneuvotteluiden taustalla ovat leikkaukset sote-järjestöjen valtionapuun.”
Kuka saa äänen
Järjestön toiminnanjohtaja saa ainoan suoran äänen, mikä antaa jutulle järjestökeskeisen näkökulman. ”sanoo Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen tiedotteessa.”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli nostaa esiin järjestöjen rahoituskriisin inhimillisen hinnan. Lukijalle välittyy kuva hallituksen leikkauspolitiikan suorista vaikutuksista kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiin, kun ääneen pääsee vain järjestön edustaja.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkelissa ei ole haastateltu esimerkiksi STEA:n tai valtiovarainministeriön edustajaa leikkausten perustelujen avaamiseksi; tämä jättää lukijalle yksipuolisen kuvan tilanteesta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
70/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli mainitsee 84 miljoonan euron leikkaukset, joiden taustoja voisi tarkistaa virallisista lähteistä.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- STEA-avustusten leikkaukset
- järjestöjen rahoitus
Suositellut lähteet
- STEA
- Sosiaali- ja terveysministeriö
Osa ilmiötä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →