Analyysi artikkelista: Kokoomus ehdottaa oikeutta sijoittaa itse osan eläkemaksuista
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli nostaa esiin Kokoomuksen tavoitteen muuttaa eläkejärjestelmää yksilökeskeisempään suuntaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa vastakkain asetetaan yksilön vapaus ja nykyinen kollektiivinen järjestelmä, ilman että artikkelissa avataan järjestelmän muutoksen mahdollisia riskejä tai vaikutuksia eläkkeiden turvaamiseen.
Artikkeli on yhden poliitikon puheen referointi ilman taustoittavaa analyysia tai vastakkaisia näkökulmia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, koska se esittää vain Kokoomuksen näkökulman ilman vastapainoa tai asiantuntija-arvioita. Tämä tekee siitä enemmän poliittisen viestinnän välittäjän kuin tasapainoisen uutisen.
Artikkeli kehystää eläkejärjestelmän muutoksen yksilön vapauden ja markkinaehtoisuuden kautta, mikä on linjassa oikeistolaisen talouspolitiikan kanssa. Vastakkaisia näkökulmia tai järjestelmän riskejä ei tuoda esiin, mikä vahvistaa esitetyn kehyksen dominanssia.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Yksilön valinnanvapaus
- Sijoittamisen hyödyt
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Eläkejärjestelmän asiantuntijoiden tai muiden puolueiden näkemykset puuttuvat. — Lukija ei saa tasapainoista kuvaa ehdotuksen vaikutuksista tai haasteista.
- Tausta Ruotsin mallin toimivuudesta tai eroista Suomen järjestelmään ei kerrota. — Vertailu jää pintapuoliseksi eikä lukija ymmärrä, onko malli suoraan sovellettavissa.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Toivo paremmista tuotoista ja omistajuudesta.
Käytetään vahvoja ilmauksia kuten 'ei saa päättää niistä yhtään mitään'.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy poliittiseen retoriikkaan, mutta se on yksipuolista.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa jutun pääaiheen.
Otsikko on asiallinen ja neutraali kuvaus ehdotuksesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna25
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo lievää vastakkainasettelua yksilön ja järjestelmän välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna12
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaatti 'luotammeko me enemmän ihmiseen vai järjestelmään' sisältää populistisia piirteitä, mutta ne esiintyvät vain sitaatissa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Eläkejärjestelmän ylläpitäjiä tai kriitikoita ei ole kuultu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys tiedonvälitykseen poliittisesta avauksesta.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu; esitykseen kohdistuvaa kritiikkiä tai vastanäkökulmia ei ole haettu.
- JO 11: Mielipiteet ja faktat sekoittuvat, kun poliitikon retoriikka esitetään ilman kontekstointia.
6 Omaperäisyys
Kyseessä on suora referaatti poliitikon puheesta ilman omaa uutistyötä.
7 Rivien välistä
Artikkeli nostaa esiin Kokoomuksen tavoitteen muuttaa eläkejärjestelmää yksilökeskeisempään suuntaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa vastakkain asetetaan yksilön vapaus ja nykyinen kollektiivinen järjestelmä, ilman että artikkelissa avataan järjestelmän muutoksen mahdollisia riskejä tai vaikutuksia eläkkeiden turvaamiseen.
Herää kysymys, miksi uutisessa ei ole haettu vastapuolen tai eläkeasiantuntijan kommenttia, vaikka Kopra itse toteaa esityksen herättävän vastustusta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Asetelma 'luotammeko ihmiseen vai järjestelmään' pelkistää monimutkaisen eläkejärjestelmän kahteen vastakkaiseen vaihtoehtoon.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →