← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tällainen on siperialainen ruttoinstituutti, jossa nuori laborantti kuoli epäselvissä oloissa

Ilta-Sanomat Uutinen 5.10.2026
Pisteet
71
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
28
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna30
  • Mistral Small30
  • TypeSafe Jev23

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
78
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli asettaa vastakkain viranomaisten virallisen selityksen ja mediassa leviävät epäilyt laboratoriotapaturmasta. Lukijalle välittyy kuva epäselvästä ja mahdollisesti vaarallisesta tilanteesta, jossa viranomaistiedotuksen luotettavuus asetetaan kyseenalaiseksi ilman, että totuutta vahvistetaan.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansalainen

Artikkeli tarkastelee tapahtumaa yleisestä tiedonvälityksen näkökulmasta, keskittyen siihen, mitä kansalaisille kerrotaan.

28
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli raportoi ristiriidasta asiallisesti, mutta painottaa epäilyjä viranomaistiedotuksen epäluotettavuudesta. Vinouma on lievä, koska molemmat näkökulmat tuodaan esiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli käsittelee viranomaisten tiedotusta kriittisesti, mikä on journalismin perustehtävä. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on tiedon luotettavuuden arvioinnista.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Epäily viranomaisten tiedotuksen paikkansapitävyydestä

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Riippumattomien venäläismedioiden taustoja ei avata. — Lukija ei voi arvioida tiedon luotettavuutta ilman tietoa lähteen taustoista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli mahdollisesta laboratoriotapaturmasta ja vaarallisten tautien leviämisestä.

Epäluottamus viranomaisten antamia tietoja kohtaan.

Konflikti- tai kriisikehys

Viranomaisten ja medioiden välinen ristiriita luo jännitettä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy suoraan uutisen aiheeseen, eli epäselvään kuolemantapaukseen.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 35/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Raadin pisteet erosivat tässä 40 pisteellä.

Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.

Otsikko viittaa epäselviin olosuhteisiin, mikä houkuttelee lukemaan, mutta pysyy uutisen aihepiirissä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on informatiivinen ja kuvailee tapahtunutta ilman voimakkaita latauksia.

Kärjistys: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli raportoi ristiriidasta, mutta ei lietso vastakkainasettelua.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia piirteitä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Rospotrebnadzor on mainittu, mutta heidän näkemyksensä on referoitu virallisena lausuntona, ei suorana haastatteluna.

5 JSN-arvio 78/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

78
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Lähteet on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
  • JO 35: Olennainen asiavirhe on korjattu ja siitä on kerrottu.

Heikkoudet

  • JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki on osin ohutta, sillä riippumattomien medioiden luotettavuutta ei avata.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu ajankohtaiseen tapahtumaan ja sen taustoittamiseen.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee lukijaa, joka hakee tietoa Venäjän viranomaistiedotuksen ja riippumattomien lähteiden välisestä ristiriidasta.
Pelissä Viranomaistiedotuksen luotettavuus vs. työturvallisuus ja laboratorioturvallisuus. Juttu käsittelee molempia, painottaen ristiriitaa viranomaislausunnon ja mediatietojen välillä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että viranomaisten antama tieto kuolinsyystä voi olla epäluotettavaa. ”Terveysviranomainen Rospotrebnadzor väittää kuolinsyyksi keuhkokuumetta, mutta medioiden mukaan naiselta rikkoutui ruttobakteeria sisältänyt koeputki.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Viranomaisten toimijuus esitetään passiivisena tai epäilyttävänä, kun taas mediatietojen kautta tapahtuva selitys saa aktiivisemman roolin. ”kuolinsyystä on annettu hyvin ristiriitaista tietoa”
Kuka saa äänen Viranomaislähde ja riippumattomat mediat asetetaan vastakkain, mutta kummankaan ääntä ei syvennetä. ”Terveysviranomainen Rospotrebnadzor väittää kuolinsyyksi keuhkokuumetta, mutta medioiden mukaan naiselta rikkoutui ruttobakteeria sisältänyt koeputki.”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli asettaa vastakkain viranomaisten virallisen selityksen ja mediassa leviävät epäilyt laboratoriotapaturmasta. Lukijalle välittyy kuva epäselvästä ja mahdollisesti vaarallisesta tilanteesta, jossa viranomaistiedotuksen luotettavuus asetetaan kyseenalaiseksi ilman, että totuutta vahvistetaan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena korostaa nimenomaan Venäjän viranomaisten epäluotettavuutta, sillä laboratoriotapaturman mahdollisuutta korostetaan toistuvasti ilman vahvistettua näyttöä.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Ulkomaat laajempi kuva → Katso kirjoittajan Petri Seppä muut analyysit →
Ulkomaat Sergei Balahonov Aleksei Skorodumov Rospotrebnadzor Irkutsk
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Instituutissa säilytetään vaarallisten tartuntatautien patogeenista [...540 sanaa...] Korjattu muotoon Leviääkö "rutto" Venäjällä?

Sisältö haettu
16.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella