← Etusivu

Analyysi artikkelista: Iranin piti langeta polvilleen – nyt pöydällä on sopimus, joka voi muuttaa kaiken

Ilta-Sanomat Uutinen 18.6.2026
Pisteet
72
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
30
  • Gemini 3.1 Flash Lite35
  • GPT-5.4 Mini22
  • Grok 4.330

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
80
  • Gemini 3.1 Flash Lite85
  • GPT-5.4 Mini63
  • Grok 4.380

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää Yhdysvaltojen ja Iranin välisen aiesopimuksen pragmaattiseksi välttämättömyydeksi, jossa molemmat osapuolet saavat kasvojenpesun mahdollisuuden. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka Iranin ydinohjelman todellinen uhka jää ratkaisematta, sopimus on silti rationaalinen tapa välttää sodan eskaloituminen.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: asiantuntija

Artikkeli rakentuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijan arvion ympärille.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on asiallinen, mutta nojaa vahvasti yhden asiantuntijan tulkintaan, joka kehystää sopimuksen Iranin voitoksi. Vaikka Israelin kritiikki mainitaan, se jää asiantuntijan analyysin varjoon.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli pysyy neutraalina raportointina, vaikka se korostaakin diplomaattisen ratkaisun hyötyjä. Lukijan ajatus ei taivu selkeästi vasemmalle tai oikealle, vaan pikemminkin pragmaattiseen realismiin.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Diplomaattisen ratkaisun välttämättömyys
  • Iranin neuvotteluvoitto

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi historiallinen tausta aiemmista epäonnistuneista sopimuksista puuttuu. — Lukija ei saa täyttä kuvaa siitä, miksi tämä sopimus voisi onnistua, kun aiemmat ovat epäonnistuneet.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Yhden asiantuntijan näkökulman korostaminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Realismi
Realismi

Artikkeli vetoaa järkeen ja realiteetteihin kuvatessaan sodan ja diplomatian välisiä valintoja.

Konflikti- tai kriisikehys

Sodan ja diplomatian välistä jännitettä käytetään tehostamaan sopimuksen merkitystä.

Tunnevetoaminen on vähäistä ja palvelee artikkelin analyyttistä sävyä.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 40/100, kärjistys 18

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee sopimuksen mahdollisuutta muuttaa tilannetta.

Klikkihoukutus: 40/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini42
  • Grok 4.340

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko käyttää dramaattista vastakkainasettelua ja lupaa muutosta, mutta on suhteellisen informatiivinen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilanteen muutosta neutraalisti: Iranin piti langeta polvilleen – nyt pöydällä on sopimus, joka voi muuttaa kaiken.

Kärjistys: 18/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite15
  • GPT-5.4 Mini18
  • Grok 4.320

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei polarisoi, vaan kuvaa monimutkaista tilannetta asiallisesti.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Grok 4.35

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Israel ja Iran on mainittu, mutta heidän edustajiaan ei ole haastateltu suoraan, vaan heidän kantojaan referoidaan.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista asiantuntijan arvion kautta.
  • JO 7: Sopimuksen kohdat on listattu selkeästi.
  • JO 7: Lähteet ja sopimuksen sisältö on avattu kattavasti.

Heikkoudet

  • JO 12: Asiantuntijan valinta on yksipuolinen, muita näkökulmia ei kuulla.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa hyvin aiesopimuksen tiedot, mutta analyysi on pitkälti yhden asiantuntijan varassa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee diplomaattisen ratkaisun ja liennytyksen kannattajia, sillä se kehystää sopimuksen kaikkia osapuolia hyödyttäväksi ajanostoksi, mikä normalisoi kompromissin välttämättömyyden.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sodan jatkaminen olisi ollut kaikille osapuolille kalliimpaa kuin kompromissi. ”kaikki osapuolet päättivät, että sodan jatkaminen olisi tullut kompromissia kalliimmaksi”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan sopimuksen ehdoista. ”Sopimusluonnoksesta ei synny kuva voittajan sanelemasta rauhasta.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan yhden asiantuntijan arvioon, mikä antaa jutulle vahvan tulkinnallisen painotuksen. ”Ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen arvioi”
Tunnelma Realismi

Artikkeli kehystää Yhdysvaltojen ja Iranin välisen aiesopimuksen pragmaattiseksi välttämättömyydeksi, jossa molemmat osapuolet saavat kasvojenpesun mahdollisuuden. Lukijalle välittyy kuva, että vaikka Iranin ydinohjelman todellinen uhka jää ratkaisematta, sopimus on silti rationaalinen tapa välttää sodan eskaloituminen. Rivien välistä lukija voi havaita, että Yhdysvaltojen aiempi kova linja on vaihtunut myönnytyksiin, mikä tekee Iranista neuvottelujen moraalisen ja taloudellisen voittajan.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli esittää aiesopimuksen sisällön niin yksityiskohtaisesti faktana, vaikka kyseessä on vasta luonnos; tämä voi antaa lukijalle vaikutelman, että sopimus on jo käytännössä voimassa, mikä vahvistaa diplomaattisen ratkaisun uskottavuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Tilastokytkos 40/100, 2 tilastoaihetta
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini28
  • Grok 4.355

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

40/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli käsittelee taloudellisia pakotteita ja ydinohjelman teknisiä yksityiskohtia, joiden tarkistaminen vaatisi tilastollista dataa.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Iranin talouspakotteiden vaikutus
  • Ydinohjelman rikastusasteet

Suositellut lähteet

  • IAEA
  • World Bank
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia Katso aiheen Iran laajempi kuva Katso kirjoittajan Emmi Julkunen muut analyysit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Yhdysvaltojen ja Iranin välinen aiesopimus [...978 sanaa...] vahvistettaisiin YK:n turvallisuusneuvoston sitovalla päätöslauselmalla.

Sisältö haettu
18.6.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →