Analyysi artikkelista: Tasan kuusi vuotta sitten Suomessa tehtiin jotain täysin poikkeuksellista – nyt asiantuntija kertoo, miten olisi voitu toimia toisin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.4 Mini78
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi jälkikäteisen kritiikin koronatoimia kohtaan antamalla asiantuntijalle tilaa kyseenalaistaa aiemmat ratkaisut. Lukijalle välittyy kuva, että viranomaiset ja poliitikot saattoivat toimia puutteellisin tiedoin tai jopa vastoin asiantuntijoiden suosituksia, mikä ruokkii epäluottamusta menneeseen päätöksentekoon.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli kehystää korona-ajan päätökset asiantuntijoiden ohjeiden sivuuttamisena. Vaikka mukana on asiallista pohdintaa, painotus on vahvasti siinä, mitä olisi voitu tehdä toisin, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli kritisoi Marinin hallituksen päätöksentekoa, mutta tekee sen asiantuntijan suulla ja asiallisessa sävyssä. Ideologista suuntaa ei ole, vaan kyse on hallinnon toimintatapojen arvioinnista, mikä pysyy keskustassa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Koronatoimien kritiikki
- Asiantuntijoiden sivuuttaminen päätöksenteossa
Kritisoidut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Päätöksenteon aikainen valtava paine ja puutteellinen tieto pandemian alussa jäävät vähemmälle huomiolle. — Lukija saattaa aliarvioida tilanteen vaikeutta, jos kritiikki keskittyy vain jälkiviisauteen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Herätetään epäilystä siitä, perustuivatko päätökset todella asiantuntijatietoon.
Pohditaan pandemian hoitoa ja sen seurauksia asiallisesti.
Verrataan Suomen ja Ruotsin koronatoimia.
Nohynekin oma sairastuminen ja sen seuraukset tuovat inhimillistä näkökulmaa.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy asiantuntijan omiin kokemuksiin sekä yleiseen pohdintaan päätöksenteon oikeellisuudesta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, jossa asiantuntija pohtii menneitä päätöksiä.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko vihjaa paljastukseen tai poikkeuksellisuuteen, mutta sisältö on asiantuntijan pohdintaa. Sitaatti: Tasan kuusi vuotta sitten Suomessa tehtiin jotain täysin poikkeuksellista.
Otsikko on asiallinen, vaikka käyttääkin dramatisoivaa ilmaisua poikkeuksellisuudesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini24
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei pyri polarisoimaan, vaan arvioimaan menneitä päätöksiä asiallisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini4
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta; artikkeli keskittyy asiantuntija-arvioon.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Krista Kiurun näkemys on mainittu lyhyesti.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja asiantuntijan arviot on erotettu tapahtumien kuvauksesta.
- JO 7: Asiantuntijaa on haastateltu ja käytetty lähteenä.
- JO 7: Lähteet on nimetty ja asiantuntija on selkeästi esillä.
Heikkoudet
- JO 21: Vaikka Krista Kiurua on siteerattu, artikkelin kokonaisote on kriittinen hallituksen toimia kohtaan ilman laajaa vastapainoa päätöksenteon paineista.
6 Omaperäisyys
Aihe on ajankohtainen vuosipäivän vuoksi, mutta käsittelytapa on perinteinen haastattelu.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi jälkikäteisen kritiikin koronatoimia kohtaan antamalla asiantuntijalle tilaa kyseenalaistaa aiemmat ratkaisut. Lukijalle välittyy kuva, että viranomaiset ja poliitikot saattoivat toimia puutteellisin tiedoin tai jopa vastoin asiantuntijoiden suosituksia, mikä ruokkii epäluottamusta menneeseen päätöksentekoon.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy nimenomaan rajoitusten kritisoimiseen kuusi vuotta myöhemmin, vaikka se voisi yhtä hyvin korostaa pandemian hallinnan onnistumisia tai poikkeuksellisen tilanteen vaatimaa nopeaa reagointia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään ilmaisua 'poikkeuksellista' ja 'jälkikäteen on helppo olla viisas', mikä ohjaa lukijaa kriittiseen tulkintaan.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →