Analyysi artikkelista: Keskusta ja Liike Nyt haastavat hallitusta: "Suomi on kokoomuksen aikana ajautunut suurtyöttömyyteen"
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small85
- Gemini 3.1 Flash Lite75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small35
- Gemini 3.1 Flash Lite45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli ohjaa lukijaa näkemään työttömyyden ensisijaisesti poliittisena vastuukysymyksenä: hallitus on ajauttanut tilanteen “suurtyöttömyyteen”, ja oppositio tarjoaa omat lääkkeensä. Samalla tekstissä näkyy myös toinen kehys (että työllisyys ei ole niin huono kuin työttömyysaste kertoo), mutta se jää lyhyeksi ja jää vähemmälle painoarvolle kuin oppositiopuhe.
Juttu raportoi opposition välikysymyksestä työttömyystilanteeseen ja esittää oppositiopuheenvuorojen diagnoosin sekä ehdotetut keinot. Samalla hallituksen näkökulma jää kokonaan pois, ja toinen tulkinta (työllisyysasteen taustat) jää vain viittauksen tasolle.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Rakenteellisesti juttu nojaa vahvasti opposition ääniin (Kaikkonen, Oinas-Panuma, Harkimo) ja jättää hallituksen vastakommentin kokonaan pois, vaikka kyse on luottamuksen koettelusta. Lisäksi toinen tulkinta tuodaan esiin vain viittauksena “ekonomistien” kommentteihin ilman tarkempaa lähdettä tai sitaatteja, mikä heikentää vastapainon vaikutusta. Nämä valinnat tekevät kokonaiskuvasta yksipuolisesti opposition painottaman.
Opposition esittämät ratkaisut painottuvat yritysten kannustimiin ja verotuksen/etuuksien muotoiluun (esim. voittojen verottaminen vähemmän, yrittäjävähennys, investointihyvitys) sekä kasvun ja sijoitusten suuntaamiseen kotimaisiin kasvuyrityksiin. Jutussa ei esitellä hallituksen tai työmarkkinatoimijoiden vastakkaista ideologista kehystä, joten lukijalle jää ensisijaisesti markkina- ja kasvupainotteinen oppositiokehys.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Opposition diagnoosi hallituksen vastuusta työttömyyden “suurtyöttömyydeksi” ajautumisesta
- Opposition omat työllisyystoimet (yritysten verotus, yrittäjävähennys, investointihyvitys, oppisopimuksen lisääminen, aikuiskoulutustuen uusiminen)
Kritisoidut tahot
- kokoomusjohtoisen hallituksen
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen tai hallituspuolen perustelut työttömyyden kehityksestä ja välikysymyksen kritiikkiin vastaamisesta puuttuvat. — Lukija ei saa vastapainoa sille, miten hallitus tulkitsee työttömyyslukujen taustat ja miksi oppositioväite hallituksen vastuusta ei pidä.
- Todistusaineisto Väitteelle “suurtyöttömyydestä” ja työttömyyden trendin “rajusta” kasvusta ei esitetä tarkempaa dataa tai lähdettä artikkelissa. — Ilman täsmennystä lukija ei voi arvioida, mihin mittareihin ja ajanjaksoihin oppositioväite tarkalleen perustuu.
- Seuraukset Opposition ehdottamien toimien mahdollisia vaikutuksia tai toteutuksen reunaehtoja ei käsitellä. — Lukija saa lääkkeet, mutta ei arviota siitä, miten ja millä aikataululla ne voisivat muuttaa työllisyystilannetta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Opposition edustajat kuvaavat nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden pahenemista ja työttömyyden olevan “iso murhe”.
Teksti käyttää voimakkaita diagnoosisanoja kuten “suurtyöttömyys” ja “työllisyyskriisi”, jotka ohjaavat lukijaa pitämään tilannetta poikkeuksellisen vakavana.
Oinas-Panuma liittää työttömyyden henkilökohtaiseen kokemukseen valmistumisesta ja ystävien tilanteesta, mikä tekee huolesta konkreettista.
Välikysymys asetetaan “järeimmäksi aseeksi” hallituksen luottamuksen koettelussa, mikä korostaa vastakkainasettelua.
Tunnevetoaminen on pääosin maltillista ja liittyy työttömyyden vakavuuden korostamiseen sekä henkilökohtaiseen esimerkkiin. Se ei ole täysin irrallaan esitetyistä politiikkakeinoista, mutta hallituksen vastanäkökulman puute tekee huolikehyksestä hallitsevamman.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko asettaa vahvan väitteen hallituksen vastuusta: “Suomi on kokoomuksen aikana ajautunut suurtyöttömyyteen”. Sisällössä tämä diagnoosi esitetään Kaikkosen lausumana, mutta artikkeli ei avaa, miten “suurtyöttömyys” suhteutuu esimerkiksi työllisyysasteen taustatekijöihin: “Ekonomistit ovat kommentoineet esimerkiksi Helsingin Sanomissa, että työllisyystilanne ei ole niin huono kuin työttömyysasteen noususta voisi päätellä.”
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small75
- Gemini 3.1 Flash Lite50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
“Suomi on kokoomuksen aikana ajautunut suurtyöttömyyteen”
Otsikko ja lainaus kehystävät työttömyyden kokoomusjohtoisen hallituksen epäonnistumisena, mikä lataa vastakkainasettelua: “Suomi on kokoomuksen aikana ajautunut suurtyöttömyyteen”.
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small80
- Gemini 3.1 Flash Lite60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Jutussa rakennetaan vastakkainasettelua hallituksen ja opposition välillä välikysymyksen “järeimpänä aseena” kautta: “Välikysymys on opposition järein ase koetella hallituksen luottamusta.” Lisäksi hallituksen epäonnistuminen asetetaan suoraan oppositioväitteenä: “Suomi on kokoomusjohtoisen hallituksen aikana ajautunut suurtyöttömyyteen”.
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small30
- Gemini 3.1 Flash Lite30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkelissa kritiikin kohteena on kokoomusjohtoisen hallituksen toiminta, mutta hallituspuolen vastausta ei esitetä tässä jutussa. Lukijalle jää auki, miten hallitus perustelee työttömyyden kehityksen ja suhtautuu välikysymyksen vaatimuksiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Lainaukset ja väitteet on attribuoitu nimetyille henkilöille (Kaikkonen, Oinas-Panuma, Harkimo).
- JO 15: Otsikko ja ingressi liittyvät sisällön ytimeen (välikysymys työttömyystilanteesta ja opposition väite hallituksen epäonnistumisesta).
Heikkoudet
- JO 21: Välikysymyksen kohteena olevalle hallitukselle ei varata tilaisuutta esittää näkemystään samassa yhteydessä (ainakaan tässä artikkelissa).
- JO 12: Kiistanalainen tulkinta työttömyyden vakavuudesta ja syistä esitetään ilman lähdekritiikkiä tai tarkempaa vastanäyttöä hallituksen/riippumattomien asiantuntijoiden taholta.
6 Omaperäisyys
Juttu on genrensä mukainen tapahtumaraportti välikysymyksestä, eikä siinä ole uutta tutkimus- tai tilastotietoa, vaan pääpaino on oppositiopuheenvuoroissa.
7 Rivien välistä
Artikkeli ohjaa lukijaa näkemään työttömyyden ensisijaisesti poliittisena vastuukysymyksenä: hallitus on ajauttanut tilanteen “suurtyöttömyyteen”, ja oppositio tarjoaa omat lääkkeensä. Samalla tekstissä näkyy myös toinen kehys (että työllisyys ei ole niin huono kuin työttömyysaste kertoo), mutta se jää lyhyeksi ja jää vähemmälle painoarvolle kuin oppositiopuhe.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Työttömyys kuvataan “suurtyöttömyytenä” ja “työllisyyskriisinä”, mikä vahvistaa oppositioväitteen dramaattisuutta.
Tekstissä asetetaan kasvun ja kotimaisten investointien suuntaaminen keskeiseksi ratkaisuksi, mutta vaihtoehtoisia politiikkalogiikoita ei esitellä laajasti.
Opposition diagnoosi hallituksen vastuusta ja tarve toimia toistuu useissa kohdissa (suurtyöttömyys, työllisyyskriisi, keinot).
9 Tilastokytkos
Artikkeli sisältää keskeisiä numeerisia väitteitä, joihin tilastotarkistus olisi relevantti: “nyt noin 10 prosentin paikkeilla” ja “yli 300 000 ihmistä”. Lisäksi se viittaa työllisyysasteen ja työttömyysasteen tulkintaeroon: “työllisyystilanne ei ole niin huono kuin työttömyysasteen noususta voisi päätellä.”
- GPT-5.6 Luna52
- Mistral Small50
- Gemini 3.1 Flash Lite40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- työttömyysasteen kehitys Suomessa (noin 10 % ja trendin kasvu)
- työttömien määrä Suomessa (yli 300 000)
- työllisyysasteen ja työttömyysasteen välinen ero ja sen selitykset (aktiiviseksi työnhakijaksi tuleminen)
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- Työ- ja elinkeinoministeriö
- THL
10 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →