← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kommentti: Onneksi olkoon! Perussuomalaiset kesti marssimatta ulos – loppumetreistä tulee silti katkerat

Ilta-Sanomat Kolumni 26.9.2026
Pisteet
48
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.

Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.

JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.

Tunnelma ja kehystys Tunnelma Realismi, Yhteenkuuluvuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli kehystää perussuomalaisten hallitustaipaleen onnistuneeksi selviytymistarinaksi, jossa puolue on onnistunut tasapainoilemaan hallitusvastuun ja oppositiomaisen 'erilaisuuden' välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen kannatuksen kasvu on seurausta tietoisesta taktiikasta, ja hallituskumppani kokoomus esitetään tilanteessa yllättyneenä ja mahdollisesti katkerana osapuolena.

Kolumni on subjektiivinen analyysi perussuomalaisten taktiikasta, joka keskittyy enemmän puolueen strategiseen peliin kuin hallituksen varsinaiseen politiikkaan.

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee hallitusta vaalitaistelun ja strategisen pelin näkökulmasta.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, joten subjektiivisuus on odotettavaa, mutta se kehystää perussuomalaisten toiminnan johdonmukaisesti positiivisena strategisena onnistumisena. Vastakkaisia näkökulmia tai hallituksen muiden osapuolten ääntä ei kuulla, mikä tekee analyysistä yksipuolisen.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja analysoi poliittista peliä ja taktiikkaa ilman selkeää ideologista puolueellisuutta. Vaikka juttu on myönteinen perussuomalaisten strategialle, se ei aja puolueen ideologiaa, vaan tarkastelee sen menestystä vaalitaistelun näkökulmasta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Perussuomalaisten strateginen onnistuminen
  • Kokoomuksen ja perussuomalaisten välinen vaalitaistelu

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kokoomuksen näkemys hallitusyhteistyöstä ja mahdollisista jännitteistä puuttuu. — Lukija saa vain yhden osapuolen tulkinnan hallituksen sisäisestä tilanteesta.
  • Tausta Hallituksen varsinaiset poliittiset saavutukset tai epäonnistumiset jäävät sivuun taktiikan tieltä. — Lukija ei saa kuvaa siitä, mitä hallitus on todellisuudessa saanut aikaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Latautunut kieli

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Kirjoittaja pyrkii analysoimaan politiikkaa 'kovana pelinä'.

Onnittelut puolueen jäsenille luovat sisäpiirin tunnetta.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'katkerat' ja 'painajaista' käyttö värittää analyysia.

Ironia tai sarkasmi

Onnittelut ja 'sutkaukset'-sanan käyttö sisältävät ironisia sävyjä.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä, mutta se on manipuloivaa siinä mielessä, että se esittää puolueen taktiikan ainoana järkevänä tapana toimia politiikassa.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 65/100, kärjistys 60

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön väitettä hallituskumppanien välisistä jännitteistä.

Klikkihoukutus: 65/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää onnittelua ja dramaattista ennustetta herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'katkerat' lataa otsikon ennakoimaan konfliktia hallituskumppanien välillä.

Kärjistys: 60/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.6 Luna60
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua kokoomuksen ja perussuomalaisten välille.

Populismi: 15/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small10

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli käsittelee perussuomalaisten 'kansan ääni' -strategiaa, mutta kirjoittaja itse analysoi tätä taktiikkana, ei omana totuutenaan.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kokoomusta kritisoidaan epäsuorasti, mutta sille ei ole annettu mahdollisuutta vastata.

5 JSN-arvio 50/100 · 1 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — teksti on selkeästi kolumni.

Heikkoudet

  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä, mutta se on kärjistetty.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — kokoomuksen näkemystä jännitteistä ei ole kysytty.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Analyysi perussuomalaisten taktiikasta on tavanomainen poliittinen kommentaari.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee perussuomalaisten nykyistä johtoa ja strategista linjaa: artikkeli normalisoi puolueen hallituskelpoisuuden ja esittää sen kannatuksen kasvun osoituksena onnistuneesta taktiikasta.
Pelissä Hallitusyhteistyön vakaus vs. puolueen oma kannatus. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, painottaen perussuomalaisten strategista tarvetta erottua kokoomuksesta hallituskauden lopulla.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että perussuomalaisten kannatuksen lasku 'tavallisena' puolueena on itsestäänselvä negatiivinen asia, jota puolueen on vältettävä. ”Hetkittäin perussuomalaiset vaikutti ihan tavalliselta suomalaiselta puolueelta. Silloin kannatus kääntyi laskuun.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisten päätösten ja kannatuksen vaihtelun syy-seuraussuhteet esitetään puolueen tietoisena strategisena valintana, häivyttäen ulkoiset tekijät. ”Mutta Teemu Keskisarja, Mauri Peltokangas ja kaverit alkoivat taas keksiä ”sutkauksia”. Suunta kääntyi ylös.”
Kuka saa äänen Artikkeli on kirjoittajan subjektiivinen analyysi, jossa muut poliittiset toimijat esiintyvät vain kirjoittajan havaintojen kohteina ilman omaa ääntä. ”Tietysti pääministeri Petteri Orpon (kok) lehmänhermoista on ollut apua.”
Tunnelma Realismi, Yhteenkuuluvuus

Artikkeli kehystää perussuomalaisten hallitustaipaleen onnistuneeksi selviytymistarinaksi, jossa puolue on onnistunut tasapainoilemaan hallitusvastuun ja oppositiomaisen 'erilaisuuden' välillä. Lukijalle välittyy kuva, jossa puolueen kannatuksen kasvu on seurausta tietoisesta taktiikasta, ja hallituskumppani kokoomus esitetään tilanteessa yllättyneenä ja mahdollisesti katkerana osapuolena.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko kirjoittajan tarkoituksena korostaa perussuomalaisten taktista kyvykkyyttä tavalla, joka samalla vähättelee kokoomuksen roolia hallituksen vakauden takaajana.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään vahvoja tunnesanoja kuvaamaan poliittista tilannetta.

Kaikki propagandatekniikat →

Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Seppo Varjus muut analyysit →
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Politiikka

Tiedot tästä analyysistä

Perussuomalaisista tuli vakaa hallituspuolue. Ainakin [...360 sanaa...] teoreettinen mahdollisuus päästä seuraavaan hallitukseen.

Sisältö haettu
26.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella