Analyysi artikkelista: Auli Viitalan kolumni: Työkyvyttömien sosiaaliturva on täysin riippuvainen diagnooseista
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small70
- TypeSafe Jev58
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli haastaa vallitsevan keskustelun diagnoosien tarpeettomuudesta ja nostaa esiin sosiaaliturvan kytkeytymisen lääketieteellisiin diagnooseihin. Lukijalle välittyy kuva, että diagnoosien kritiikki on etuoikeutettujen pohdintaa, joka sivuuttaa sairastuneiden taloudellisen selviytymisen realiteetit.
Kolumni tuo tärkeän ja usein sivuutetun näkökulman sosiaaliturvan ja diagnostiikan yhteyteen, mutta se on vahvasti subjektiivinen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kolumni on genren mukaisesti subjektiivinen. Se painottaa vahvasti kirjoittajan omaa kokemusta ja sivuuttaa diagnoosikritiikin perustelut, mikä tekee siitä yksipuolisen, mutta se on perusteltu kirjoittajan omasta elämäntilanteesta käsin.
Kirjoittaja puolustaa olemassa olevaa sosiaaliturvajärjestelmää ja sen rakenteita. Vaikka hän kritisoi työelämän vaatimuksia, hän ei asetu selkeälle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan keskittyy potilaan selviytymiseen nykyisessä byrokratiassa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Diagnoosien välttämättömyys sosiaaliturvan kannalta
- Diagnoosikritiikin sivuuttaminen etuoikeutettuna
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Diagnoosikritiikin esittäjien argumentteja ei avata. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi diagnoosikeskeisyyttä kritisoidaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli toimeentulosta ja sairastuneiden asemasta.
Turhautuminen diagnoosikeskeisyyden kritiikkiin ja järjestelmän puutteisiin.
Kirjoittaja käyttää omaa sairaushistoriaansa perusteluna.
Termien kuten 'me hullut' käyttö luo vahvaa me-henkeä.
Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua kirjoittajan henkilökohtaisen kokemuksen kautta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa kolumnin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää kolumnin pääargumentin.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin aihetta ilman latautuneita termejä.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelun 'meidän' (potilaat) ja 'heidän' (diagnoosikritiikin esittäjät) välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkelissa on lievää 'kansa vs. eliitti' -asetelmaa, jossa potilaat esitetään järjestelmän ja teoreettisen keskustelun uhreina.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on mielipidekolumni, ei uutinen, joten oikeutta vastineeseen ei synny.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu faktoista kolumnin muodossa.
Heikkoudet
- JO 12: Diagnoosikritiikin esittäjien näkökulmaa ei avata tai haasteta asiallisesti.
6 Omaperäisyys
Kolumni tuo esiin potilaan näkökulman, joka jää usein julkisessa keskustelussa diagnoosien teoreettisen kritiikin varjoon.
7 Rivien välistä
Artikkeli haastaa vallitsevan keskustelun diagnoosien tarpeettomuudesta ja nostaa esiin sosiaaliturvan kytkeytymisen lääketieteellisiin diagnooseihin. Lukijalle välittyy kuva, että diagnoosien kritiikki on etuoikeutettujen pohdintaa, joka sivuuttaa sairastuneiden taloudellisen selviytymisen realiteetit.
Herää kysymys, onko kirjoittajan vahva henkilökohtainen kokemus ja taloudellinen riippuvuus järjestelmästä syy siihen, miksi hän näkee diagnoosikeskeisyyden kritiikin uhkana, eikä niinkään järjestelmän kehittämisenä.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →