Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yhdysvaltain ja Iranin välit kiristyivät äärimmilleen kahdeksassa päivässä: Aikajana näyttää, mistä kaikki alkoi

Helsingin Sanomat Uutinen 3.1.2020
Pisteet
84
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
20
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
100
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa tapahtumista selkeän syy-seurausketjun, joka normalisoi Yhdysvaltain ja Iranin välistä eskalaatiota osana jatkuvaa väkivallan kierrettä. Vaikka juttu on faktapohjainen, se keskittyy sotilaallisiin ja poliittisiin toimijoihin, jättäen siviilivaikutukset ja laajemman alueellisen epävakauden taustalle.

Uutinen Helsingin Sanomat Verna Vuoripuro , Jukka Huusko · 3.1.2020 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tapahtumia kronologisena rakenteena ja syy-seuraussuhteina.

20
/100
Vähäinen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on neutraali uutisraportti. Vinouma on vähäinen ja rajoittuu lähinnä aiheen rajaamiseen sotilaallisiin tapahtumiin.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi tapahtumat neutraalisti ilman pyrkimystä ohjata lukijan poliittista kantaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sotilaallinen ja valtiollinen näkökulma

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi yhteiskunnallinen taustoitus konfliktin vaikutuksista siviileihin puuttuu. — Lukija saa kuvan vain sotilaallisesta tasosta, mikä voi vääristää käsitystä konfliktin kokonaisvaikutuksista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 1 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Tilanteen äärimmäinen kiristyminen herättää huolta turvallisuustilanteesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Artikkeli keskittyy jännitteiden kiristymiseen ja väkivaltaan.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu uutisoitavan aiheen luonteeseen, ei manipulointiin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja lupaa aikajanan, mikä on artikkelin keskeinen sisältö.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tilannetta neutraalisti ilman latautuneita termejä.

Kärjistys: 0/100

Artikkeli ei sisällä vastakkainasettelua tai polarisoivaa kieltä.

Populismi: 0/100

Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Ei sovellu

Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on uutisraportti tapahtumista, eikä se sisällä suoraa kritiikkiä yksittäistä henkilöä kohtaan, joka vaatisi vastinetta.

5 JSN-arvio 100/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

100
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Tiedot on esitetty faktapohjaisesti.
  • JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista.
  • JO 7: Lähteet ja tapahtumat on tarkistettu.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Aikajana ja kartat tuovat lisäarvoa uutisointiin.

7 Rivien välistä 3 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee lukijaa, joka haluaa ymmärtää monimutkaisen geopoliittisen kriisin syy-seuraussuhteita kronologisen esitystavan kautta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Yhdysvaltain ja Iranin välinen jännite on luonnollinen ja seurattavissa oleva tapahtumasarja. ”Yhdysvaltain ja Iranin välit kiristyivät perjantaina äärimmilleen”
Tunnelma Huoli

Artikkeli rakentaa tapahtumista selkeän syy-seurausketjun, joka normalisoi Yhdysvaltain ja Iranin välistä eskalaatiota osana jatkuvaa väkivallan kierrettä. Vaikka juttu on faktapohjainen, se keskittyy sotilaallisiin ja poliittisiin toimijoihin, jättäen siviilivaikutukset ja laajemman alueellisen epävakauden taustalle.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy vahvasti sotilaalliseen ja valtiolliseen toimijuuteen. On mahdollista, että painotus on valittu selkeyden vuoksi, mutta se samalla häivyttää konfliktin inhimilliset ja yhteiskunnalliset seuraukset.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Iran laajempi kuva → Katso kirjoittajan Verna Vuoripuro muut analyysit →
Iran Donald Trump Yhdysvallat Qassim Suleimani Irak Ulkomaat politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Maailma

Tiedot tästä analyysistä

Perjantaista ilmaiskua edelsivät kiihtyneet väkivallanteot [...79 sanaa...] joilla on tiiviit kytkökset Iraniin.

Sisältö haettu
2.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →