Venäjän sotilaallinen aggressio ja hybridivaikuttaminen
Venäjän toiminta Ukrainassa, uhkaukset Euroopalle ja hybridivaikuttaminen, kuten droonien käyttö ja sabotaasiyritykset, jatkuvat.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Baltian maat | Liettuan pääministeri BBC:lle: Olemme valmiita taistelemaan, jos maahamme hyökätään
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli normalisoi ajatuksen mahdollisesta sotilaallisesta hyökkäyksestä Baltiaan ja evakuointisuunnitelmien tarpeellisuudesta osana arkea. Lukijalle välittyy kuva tilanteesta, jossa sota ei ole vain teoreettinen mahdollisuus, vaan jatkuva varautumista vaativa uhka.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
35
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se rakentuu yksipuolisesti Liettuan hallinnon näkökulmalle. Vastakkaisia näkemyksiä tai analyysia uhan todennäköisyydestä ei esitetä, mikä tekee kehyksestä varautumista korostavan.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli raportoi viranomaisten lausuntoja turvallisuustilanteesta. Vaikka kehys korostaa uhkaa, kyseessä on uutisointi valtion virallisesta linjasta, ei ideologinen kannanotto.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Baltian maiden turvallisuusuhka
- Varautumisen välttämättömyys
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi analyysi uhan todennäköisyydestä tai Nato-maiden muista arvioista puuttuu. — Lukija saa yksipuolisen kuvan tilanteen vakavuudesta ilman kontekstia.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Artikkeli käsittelee pelkoa mahdollisesta hyökkäyksestä ja evakuointisuunnitelmia.
Konflikti- tai kriisikehys
Uhkakuvat ja mahdolliset sotilaalliset skenaariot luovat jännitettä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja kytkeytyy suoraan haastateltavan lausuntoihin.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
Klikkihoukutus:
10/100
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää haastattelun pääviestin.
Otsikon lataus:
Neutraali
Otsikko raportoi pääministerin lausunnon ilman latautuneita sanoja.
Kärjistys:
35/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua Liettuan ja Venäjän välille, mutta raportointi on asiallista.
Populismi:
5/100
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta; kyseessä on viranomaistiedon välitys.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää kritisoidaan hyökkäyssuunnitelmista, mutta sille ei ole varattu tilaa vastata.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
68
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla viranomaislausuntoja.
- JO 10: BBC mainittu haastattelun lähteenä.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen uhka-arvion lähdekritiikki puuttuu.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka Venäjä on jutun keskeinen kritiikin kohde.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu pitkälti BBC:n haastattelun referointiin.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Baltian maiden turvallisuuspoliittista linjaa, jossa Venäjän uhka korostetaan välittömäksi ja konkreettiseksi, mikä vahvistaa Nato-yhteistyön ja puolustusvalmiuden tarpeellisuutta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän hyökkäys Baltiaan on realistinen ja varautumista vaativa skenaario. ”Baltian maat ja Puola ovat varoitelleet jo pidemmän aikaa, että Venäjä voi tehdä jonkinlaisen iskun alueelle.”
Kuka saa äänen
Pääministeri Sinkevičius saa kertoa maan varautumisesta, kun taas Venäjän näkökulmaa tai vastakkaisia arvioita uhan tasosta ei esitetä. ”Liettua on valmis taistelemaan, jos maahan hyökätään, maan pääministeri Mindaugas Sinkevičius kertoo”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli normalisoi ajatuksen mahdollisesta sotilaallisesta hyökkäyksestä Baltiaan ja evakuointisuunnitelmien tarpeellisuudesta osana arkea. Lukijalle välittyy kuva tilanteesta, jossa sota ei ole vain teoreettinen mahdollisuus, vaan jatkuva varautumista vaativa uhka.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin evakuointisuunnitelmat juuri nyt; se voi olla osa laajempaa viestintää, jolla pyritään pitämään Nato-maiden huomio ja puolustuspanostukset korkealla tasolla.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →