Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Iranilaisten kärsimys on jäänyt paljolti pimentoon kovien media- ja nettikieltojen takia

Helsingin Sanomat Uutinen 7.3.2026
Pisteet
80
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
30
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
90
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Epäluottamus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli pyrkii tasapainoilemaan Iranin siviilien kärsimysten ja maan hallinnon epäsuosion välillä. Vaikka se nostaa esiin vakavia väitteitä siviiliuhreista, se samalla muistuttaa lukijaa Iranin hallinnon diktatuuriluonteesta ja aiemmista väkivaltaisuuksista, estäen lukijaa asettumasta yksiselitteisesti hallinnon puolelle.

Uutinen Helsingin Sanomat Pekka Mykkänen · 7.3.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: inhimillinen

Artikkeli keskittyy sodan inhimillisiin vaikutuksiin ja siviilien kokemuksiin.

30
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on pyritty pitämään tasapainoisena. Vaikka se nostaa esiin siviiliuhrit, se tasapainottaa tätä muistuttamalla Iranin hallinnon diktatuuriluonteesta. Pisteet tulevat lähinnä länsimaisen näkökulman painottumisesta.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli ei asetu selkeästi kummankaan osapuolen puolelle, vaan raportoi sodan kauhuista ja poliittisista jännitteistä neutraalisti.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Siviilien kärsimys
  • Iranin hallinnon epäsuosio

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Epäluottamus
Huoli

Siviiliuhrien ja erityisesti lasten kohtalo herättää huolta.

Epäluottamus

Iranin hallinnon viestintää kohtaan tunnetaan epäluottamusta.

Tunteellinen sitaatti

Sitaatit uhreilta korostavat inhimillistä kärsimystä.

Konflikti- tai kriisikehys

Sodan ja tiedonvälityksen konfliktia korostetaan.

Tunteisiin vetoaminen on perusteltua sodan inhimillisten vaikutusten kuvaamiseksi.

2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100

Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin pääaihetta, vaikka käyttääkin tunnepitoista sanaa 'kärsimys'.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaa tilannetta neutraalisti ilman provokaatiota.

Kärjistys: 20/100

Artikkeli välttää polarisaatiota ja pyrkii objektiivisuuteen.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

3 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Yhdysvaltojen ja Israelin hallintoja on mainittu, mutta heidän suoria vastineitaan kouluiskuun ei ole saatu, vain yleisiä tutkimuslupauksia.

4 JSN-arvio 90/100 · 3 vahvuutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

90
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu.
  • JO 7: Lähteitä on käytetty monipuolisesti ja pyritty vahvistamaan tietoja.
  • JO 35: Virheen korjaus on tehty avoimesti.

Heikkoudet

Ei havaittuja heikkouksia.

5 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli kokoaa hyvin yhteen kansainvälisiä raportteja ja omia havaintoja.

6 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkeli palvelee länsimaista yleisöä, joka pyrkii ymmärtämään sodan inhimillisiä vaikutuksia tilanteessa, jossa tiedonsaanti on rajoitettua ja informaatiosota käy kuumana.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Iranin hallinnon viestintä on luonteeltaan propagandaa, jota on syytä epäillä. ”Iran ”käyttää propagandaa melko tehokkaasti””
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Yhdysvaltojen ja Israelin vastuu iskuista häivytetään passiivilla tai epävarmuutta korostavilla ilmauksilla. ”Yhdysvallat ei ole ottanut vastuuta tyttökoulun pommituksesta”
Kuka saa äänen Iranin hallinnon edustajia siteerataan, mutta heidän sanomisiaan kehystetään epäluotettaviksi, kun taas länsimaisia viranomaisia siteerataan varovaisemmin. ”Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi syytti kuolemista Yhdysvaltoja ja Israelia”
Tunnelma Huoli, Epäluottamus

Artikkeli pyrkii tasapainoilemaan Iranin siviilien kärsimysten ja maan hallinnon epäsuosion välillä. Vaikka se nostaa esiin vakavia väitteitä siviiliuhreista, se samalla muistuttaa lukijaa Iranin hallinnon diktatuuriluonteesta ja aiemmista väkivaltaisuuksista, estäen lukijaa asettumasta yksiselitteisesti hallinnon puolelle.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli vaikuttaa pyrkivän välttämään 'sotapropagandan' leimaa tuomalla esiin sekä siviiliuhrit että Iranin hallinnon sisäisen epäsuosion, mikä on tyypillistä laadukkaalle länsimaiselle uutisoinnille kriisitilanteissa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

7 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten 'orwellilainen' nettisulku.

8 Tilastokytkos 60/100, 2 tilastoaihetta
60/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu pitkälti ihmisoikeusjärjestöjen ja teknisten järjestöjen raportoimiin lukuihin, joiden tarkistaminen on keskeistä.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • siviiliuhrien määrä Iranin sodassa
  • nettiliikenteen rajoitukset Iranissa

Suositellut lähteet

  • Hrana
  • Netblocks
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Helsingin Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Iran laajempi kuva → Katso kirjoittajan Pekka Mykkänen muut analyysit →
Iran Donald Trump Yhdysvallat Abbas Araghchi Minab Ulkomaat Israel Ali Khamenei

Tiedot tästä analyysistä

Yhdysvaltain ja Israelin iskujen kerrotaan [...1041 sanaa...] Teheraniin matkustanut CNN:n Fred Pleitgen.

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →