Analyysi artikkelista: Vieraskynä | Suurvaltojen holtiton käytös pakottaa muut maat kantamaan vastuuta
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.4 Mini58
- Grok 4.335
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite95
- GPT-5.4 Mini88
- Grok 4.390
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi ajatuksen, että kansainvälinen järjestys on pysyvästi murtumassa ja että valtioiden on varauduttava elämään sääntöjen ulkopuolella. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen rooli on toimia puskurien rakentajana suurvaltojen välissä, mikä siirtää huomion pois perinteisestä liittoutumisesta kohti epävirallisia, joustavia koalitioita.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuKirjoitus on mielipidekolumni, joten tietty subjektiivisuus on genren mukaista. Se on kuitenkin asiallisesti perusteltu ja esittää selkeän vision, eikä se sorru propagandaan tai voimakkaaseen polarisaatioon.
Kirjoitus edustaa perinteistä suomalaista ulkopoliittista realismia, joka korostaa aktiivisuutta ja kansainvälistä yhteistyötä. Se ei asetu perinteiselle vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan keskittyy geopoliittiseen pragmatismiin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Pienten valtioiden aktiivinen rooli
- Realismiin perustuva varautuminen
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli kansainvälisen järjestyksen murenemisesta ja maailmanpolitiikan raastavuudesta.
Vetoaminen tarpeeseen toimia pragmaattisesti ja valmistautua kriiseihin.
Termit kuten 'holtiton käytös' ja 'uhittelee' luovat jännitteisen ilmapiirin.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee kirjoittajan tavoitetta korostaa tilanteen vakavuutta ja tarvetta toimenpiteille.
2 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini24
- Grok 4.335
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin pääteeman, mutta käyttää hieman provokatiivista termiä 'holtiton'.
Sana 'holtiton' lataa otsikon ja asettaa suurvallat negatiiviseen valoon.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.4 Mini34
- Grok 4.320
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei pyri polarisoimaan, vaan esittämään ratkaisukeskeisen näkökulman.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini6
- Grok 4.35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä; se on asiantuntijavetoinen ja rakenteellinen.
3 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kyseessä on asiantuntijan mielipidekirjoitus, ei uutinen, joka kohdistuisi kritiikillä yksittäiseen tahoon.
4 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipide on selkeästi erotettu uutisoinnista (Vieraskynä-otsikko).
- JO 7: Kirjoittaja on asiantuntija ja perustelee ehdotuksensa loogisesti.
- JO 11: Selkeä merkintä vieraskynästä.
Heikkoudet
Ei havaittuja heikkouksia.
5 Omaperäisyys
Ehdotus 'Helsinki-sitoumuksesta' on tuore ja konkreettinen avaus keskusteluun.
6 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi ajatuksen, että kansainvälinen järjestys on pysyvästi murtumassa ja että valtioiden on varauduttava elämään sääntöjen ulkopuolella. Lukijalle välittyy kuva, jossa Suomen rooli on toimia puskurien rakentajana suurvaltojen välissä, mikä siirtää huomion pois perinteisestä liittoutumisesta kohti epävirallisia, joustavia koalitioita.
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija, ja ehdotus 'Helsinki-sitoumuksesta' vaikuttaa strategiselta avaukselta, jolla pyritään nostamaan Suomen profiilia kansainvälisellä kentällä. On mahdollista, että kirjoitus on osa laajempaa pyrkimystä testata tai edistää tällaista aloitetta virallisen ulkopolitiikan ulkopuolella.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →