Analyysi artikkelista: Analyysi: Mahdollisten hallituskumppaneiden nuoleskelu on jo alkanut – yksi puolue on kuin lemmenkipeä kosija
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli kehystää hallitusneuvottelut strategiseksi peliksi, jossa vasemmistopuolueet kilpailevat keskustan suosiosta. Lukijalle välittyy kuva vasemmistoliitosta taktisena ja jopa 'sadistisena' toimijana, joka käyttää valtaansa demareiden painostamiseen, kun taas vihreät esitetään epätoivoisina liehittelijöinä.
Artikkeli on poliittista analyysia, joka keskittyy puolueiden välisiin valtasuhteisiin ja taktikointiin faktojen sijaan.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli käyttää toistuvasti latautunutta kieltä (esim. 'nuoleskelu', 'sadistinen', 'lemmenkipeä') ja kehystää poliittisen yhteistyön taktikoinniksi. Lähteet ovat pääosin nimettömiä taustakeskusteluja, mikä tukee kirjoittajan omaa tulkintaa.
Artikkeli kritisoi vasemmistopuolueita taktikoinnista, mutta ei aja selkeää ideologista oikeistolinjaa. Se toimii vahtikoirana kuvaamalla poliittista peliä, vaikka käyttääkin värikästä ja osin halventavaa kieltä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Keskustan asema hallitusneuvotteluissa
- Vasemmistoliiton taktikointi
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Puolueiden varsinaiset poliittiset ohjelmat ja niiden erot jäävät käsittelemättä. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miksi puolueet haluavat hallitukseen, vaan vain sen, että ne haluavat sinne.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kuvataan puolueiden epätoivoista hallitushinkua.
Kyseenalaistetaan puolueiden motiivit ja rehellisyys.
Käytetään sanoja kuten 'nuoleskelu' ja 'sadistinen' kuvaamaan poliittista toimintaa.
Kuvataan puolueiden toimintaa lemmenkipeänä kosintana.
Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnistiselle tyylille, jossa tavoitteena on herättää lukijan mielenkiinto kärjistämällä poliittisia asetelmia.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi kuvaavat artikkelin pääteeman, eli hallituskumppanien liehittelyn.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Raadin pisteet erosivat tässä 42 pisteellä.
Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.Otsikko käyttää värikästä metaforaa, mutta kuvaa artikkelin sisältöä oikein: 'yksi puolue on kuin lemmenkipeä kosija'.
Sana 'nuoleskelu' on voimakkaasti latautunut ja halventava ilmaisu poliittiselle yhteistyölle.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua vasemmistopuolueiden ja keskustan välille, mutta ei dehumanisoi toimijoita.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna28
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli käyttää kansa-eliitti-asetelmaa kuvatessaan puolueiden toimintaa suhteessa työmarkkinajärjestöihin ja äänestäjiin.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kritiikin kohteena olevia puolueita (vasemmistoliitto, vihreät) ei ole kuultu jutussa, vaan niiden toimintaa tulkitaan ulkopuolelta.
5 Omaperäisyys
Artikkeli tarjoaa oman tulkintansa puolueiden kesäkokousten tunnelmista, mikä on tyypillistä politiikan analyysille.
6 Rivien välistä
Artikkeli kehystää hallitusneuvottelut strategiseksi peliksi, jossa vasemmistopuolueet kilpailevat keskustan suosiosta. Lukijalle välittyy kuva vasemmistoliitosta taktisena ja jopa 'sadistisena' toimijana, joka käyttää valtaansa demareiden painostamiseen, kun taas vihreät esitetään epätoivoisina liehittelijöinä.
Herää kysymys, onko artikkelin valitsema 'lemmenkipeä' ja 'sadistinen' kieli tarkoituksellinen keino dramatisoida poliittista yhteistyötä tavalla, joka korostaa puolueiden välisiä jännitteitä enemmän kuin niiden poliittisia ohjelmia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään halventavia termejä kuvaamaan puolueiden yhteistyöpyrkimyksiä.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →