Analyysi artikkelista: Li Andersson katsoo Suomea Brysselistä – näky järkyttää
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli antaa Li Anderssonille laajan tilan kritisoida hallituksen talouspolitiikkaa ja blokkiajattelua. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka on sokea ihmisten hädälle, samalla kun Anderssonin omat vaihtoehdot esitetään realistisina ja vastuullisina.
Artikkeli on poliittinen haastattelu, joka keskittyy opposition kritiikkiin ilman hallituksen vastapuheenvuoroa.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa Li Anderssonille vapaan tilan kritisoida hallitusta ilman vastapuheenvuoroja. Latautunut kieli ja hallituksen toimien kuvaaminen epäonnistumisiksi vahvistavat opposition narratiivia.
Kehystys ja Anderssonin kritiikin painottaminen ilman hallituksen vastinetta ajavat vasemmistolaista näkökulmaa. Hallituksen talouspolitiikka esitetään ideologisena epäonnistumisena, mikä on linjassa vasemmistoliiton poliittisen agendan kanssa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Vasemmistoliiton näkemys talouspolitiikasta
- Kritiikki hallituksen säästötoimia kohtaan
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Hallituksen näkökulma ja perustelut säästötoimille puuttuvat. — Lukija saa vain yhden osapuolen näkemyksen poliittisesti kiistanalaisesta aiheesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli asunnottomuudesta ja työttömyydestä.
Paheksunta hallituksen säästöpolitiikkaa kohtaan.
Sanoja kuten 'totaalinen epäonnistuminen' ja 'kurjistamispolitiikka' käytetään hallituksen toimien kuvaamiseen.
Hallituksen ja opposition välinen vastakkainasettelu on jutun keskiössä.
Tunnevetoaminen on tyypillistä poliittiselle haastattelulle, mutta tässä tapauksessa se palvelee vahvasti haastateltavan poliittista agendaa.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa jutun sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää tunteisiin vetoavaa kieltä houkutellakseen lukijan.
Sana järkyttää lataa otsikon voimakkaasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Juttu korostaa hallituksen ja opposition välistä vastakkainasettelua.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Andersson käyttää kansa-eliitti-asetelmaa kritisoidessaan hallitusta 'sokeaksi ja kuuroksi ihmisten hädälle'.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen edustajia (Orpo, Purra) kritisoidaan voimakkaasti, mutta heille ei ole varattu tilaa vastata.
5 Omaperäisyys
Artikkeli on tavanomainen poliittinen haastattelu, joka ei tarjoa uutta syvällistä analyysia.
6 Rivien välistä
Artikkeli antaa Li Anderssonille laajan tilan kritisoida hallituksen talouspolitiikkaa ja blokkiajattelua. Lukijalle välittyy kuva hallituksesta, joka on sokea ihmisten hädälle, samalla kun Anderssonin omat vaihtoehdot esitetään realistisina ja vastuullisina.
Herää kysymys, miksi haastattelu on kehystetty nimenomaan Anderssonin kritiikin kautta ilman hallituksen vastinetta, vaikka kyseessä on poliittisesti kiistanalainen aihe.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Hallituksen toimien kuvaaminen 'totaaliseksi epäonnistumiseksi'.
8 Tilastokytkos
Artikkeli tekee väitteitä työllisyydestä ja asunnottomuudesta, jotka ovat tarkistettavissa virallisista tilastoista.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Suomen työllisyysaste
- asunnottomuus Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- THL
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →