Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Suomi aikoo osallistua Hormuzinsalmen turvaamiseen

Yle Uutinen 19.5.2026
Pisteet
65
Versio 2.0 Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
45
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
60
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli, Realismi Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli normalisoi Suomen osallistumista sotilaalliseen operaatioon Persianlahdella korostamalla 'vastuunkantoa' ja 'omaa intressiä'. Lukijalle välittyy kuva, että päätös on jo käytännössä tehty, vaikka virallista poliittista päätöstä ei ole.

Uutinen Yle Maria Stenroos · 19.5.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: viranomainen

Artikkeli nojaa vahvasti ulkoministeriön virkamiehen antamiin tietoihin.

45
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on sävyltään asiallinen, mutta se kehystää Suomen osallistumisen lähes vääjäämättömäksi ja positiiviseksi asiaksi. Vastakkaisia näkökulmia tai kriittistä analyysia operaation riskeistä ei esitetä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli heijastaa virallista ulkopoliittista linjaa. Lukijan ajatus taipuu hyväksymään osallistumisen osana normaalia kansainvälistä vastuunkantoa, mutta ei sisällä voimakasta ideologista latausta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Suomen osallistumisen välttämättömyys
  • Vastuunkanto kansainvälisessä yhteisössä

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Kriittiset näkökulmat Suomen osallistumisesta sotilaalliseen operaatioon puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa päätöksen poliittisista riskeistä tai vaihtoehdoista.
  • Tausta Operaation kytkös Yhdysvaltojen laajempaan Iran-politiikkaan jää ohueksi. — Ilman tätä taustaa lukija ei ymmärrä, miksi osallistuminen on poliittisesti herkkä aihe.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Realismi
Huoli

Huoli taloudesta ja energian hinnasta.

Realismi

Korostetaan Suomen omaa intressiä osallistua.

Konflikti- tai kriisikehys

Viitataan Iranin ja Yhdysvaltojen väliseen sodan uhkaan.

Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu taloudellisiin realiteetteihin.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 10/100, kärjistys 10

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa leipätekstin sisältöä.

Klikkihoukutus: 10/100

Otsikko on informatiivinen ja suora.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtumaa neutraalisti: Suomi aikoo osallistua Hormuzinsalmen turvaamiseen.

Kärjistys: 10/100

Artikkeli ei sisällä voimakasta vastakkainasettelua.

Populismi: 10/100

Artikkeli ei sisällä populistisia rakenteita.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kriittisiä ääniä tai oppositiota ei ole kuultu, vaikka kyseessä on merkittävä ulkopoliittinen linjaus.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipiteet ja faktat on erotettu toisistaan.
  • JO 10: Lähteet on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Vastakkaisia näkökulmia tai kriittistä ääntä ei ole kuultu.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä artikkelissa ei ole kriittisiä ääniä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli raportoi ajankohtaisesta aiheesta, mutta ei tarjoa uutta syvällistä analyysia.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee ulkoministeriön ja hallituksen linjaa, jossa Suomen sotilaallinen osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin esitetään välttämättömänä vastuunkantona ja kansallisena etuna.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Suomen osallistuminen on itsestäänselvä ja toivottu jatkumo vastuunkannolle. ”Mutta kyllä Suomi tähän varmasti jollain tavalla osallistuu”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Päätöksenteon vastuu häivytetään passiiviin, vaikka virkamies vahvistaa osallistumisen. ”Poliittista päätöstä osallistumisen muodosta ei ole vielä tehty.”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa lähes yksinomaan ulkoministeriön virkamiehen näkemykseen. ”Suomi on osallistunut myös sotilaalliseen suunnitteluun, sanoo ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Petri Hakkarainen.”
Tunnelma Huoli, Realismi

Artikkeli normalisoi Suomen osallistumista sotilaalliseen operaatioon Persianlahdella korostamalla 'vastuunkantoa' ja 'omaa intressiä'. Lukijalle välittyy kuva, että päätös on jo käytännössä tehty, vaikka virallista poliittista päätöstä ei ole. Samaan aikaan artikkeli jättää käsittelemättä operaation riskit tai sen, miten se kytkeytyy Yhdysvaltojen ja Iranin väliseen konfliktiin, josta Suomi on aiemmin sanoutunut irti.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli yhdistää Suomen osallistumisen Yhdysvaltojen presidentti Trumpin kritiikkiin Eurooppaa kohtaan, vaikka samalla korostetaan, että operaatio alkaa vasta sotatoimien päätyttyä. Tämä voi viitata yritykseen pehmentää kuvaa Suomen sitoutumisesta Yhdysvaltojen johtamaan politiikkaan.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Iran laajempi kuva → Katso kirjoittajan Maria Stenroos muut analyysit →
Iran Donald Trump Petri Hakkarainen Yhdysvallat Ulkomaat Suomi politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kansainvälinen politiikka
  • puolustus
  • turvallisuus
  • Iran
  • Yhdysvallat
  • politiikka
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Suomi on ollut mukana sotilaallisessa [...215 sanaa...] Yhdysvalloilta lentotukikohtiensa käytön Iranin sodassa.

Sisältö haettu
19.5.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →