Analyysi artikkelista: Silmienvenytys rapautti Suomen maineen – asiantuntija kertoo, mitä Japani nyt vaatii, ja nopeasti
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna48
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää silmienvenytyskohun vakavaksi kansainväliseksi mainehaittaksi, joka uhkaa Suomen ja Itä-Aasian välisiä suhteita. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä ei ole yksittäinen kömmähdys, vaan järjestelmällinen ongelma, joka vaatii valtiotason anteeksipyyntöä ja irtisanoutumista.
Artikkeli raportoi kohun seurauksista asiantuntijoiden ja viranomaisten näkökulmasta, mutta jättää vastapuolen äänen kuulematta.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain kohua kritisoiville asiantuntijoille ja viranomaisille. Vastapuolen näkökulmaa ei kuulla, mikä nostaa vinoumapisteitä.
Artikkeli kritisoi hallituspuolueen toimintaa, mutta tekee sen asiantuntijoiden ja viranomaisten kautta. Ideologista suuntaa ei voida suoraan määrittää, sillä kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi mainehaitta-aiheesta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Kohun vakavuus ja mainehaitta
- Tarve valtiotason anteeksipyynnölle
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kohun kohteiden tai heidän edustajiensa näkökulmaa ei esitetä. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa tapahtumista, jos vain toinen puoli pääsee ääneen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Suomen maineen rapautumisesta ja taloudellisista seurauksista.
Moraalinen paheksunta rasistisena pidettyä käytöstä kohtaan.
Sanojen kuten 'rapautti' ja 'rasismikohu' käyttö luo negatiivista tunnelmaa.
Artikkeli rakentuu vastakkainasettelulle Suomen käytöksen ja aasialaisten odotusten välillä.
Tunnevetoaminen on osittain perusteltua aiheen luonteen vuoksi, mutta latautunut kieli ja yksipuolinen lähteistys tekevät siitä manipuloivan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääväitettä mainehaittasta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää vahvaa kieltä ja luo kiireen tuntua.
Otsikko käyttää sanaa 'rapautti', joka antaa ymmärtää tilanteen olevan jo pitkälle edennyt ja vakava.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua suomalaisen käytöksen ja aasialaisten arvojen välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Sitaateissa esiintyy kansa-eliitti-asetelmaa, mutta kirjoittaja raportoi ne neutraalisti.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kuvien ottajia tai heidän edustajiaan ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (HS) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, kohdetta ei ole kuultu.
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu, asiantuntijoiden näkemykset esitetään totuutena.
6 Omaperäisyys
Artikkeli kokoaa yhteen jo aiemmin uutisoituja asioita.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää silmienvenytyskohun vakavaksi kansainväliseksi mainehaittaksi, joka uhkaa Suomen ja Itä-Aasian välisiä suhteita. Lukijalle välittyy kuva, että kyseessä ei ole yksittäinen kömmähdys, vaan järjestelmällinen ongelma, joka vaatii valtiotason anteeksipyyntöä ja irtisanoutumista.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy vahvasti nimenomaan perussuomalaisiin poliitikkoihin, vaikka ingressissä mainitaan yleisesti 'useat poliitikot'. Tämä voi ohjata lukijan tulkintaa kohusta ensisijaisesti poliittisena valtataisteluna.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään voimakkaita sanoja kuvaamaan kohua.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →