Analyysi artikkelista: Analyysi: Suomi varautuu turvallisuusympäristön muutoksiin
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.4 Mini32
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.4 Mini68
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli normalisoi Suomen turvallisuuspoliittisen linjan muutoksen ja tiiviin yhteistyön lännen kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa Nato-jäsenyyden mahdollisuus pidetään auki, mutta päätöksentekoprosessi pidetään tiukasti presidentin ja hallituksen käsissä, jättäen parlamentaarisen vaikuttamisen sivurooliin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kirjaudu sisään käyttääksesi tätä ominaisuutta.
Tämä on premium-ominaisuus. Osta krediittejä profiilisivulta.
ProfiilisivuArtikkeli on asiallinen ja raportoiva, mutta se nojaa vahvasti virallisiin lähteisiin ja hallinnon näkökulmaan. Tasapainoa haetaan viittaamalla presidentin haastatteluun, mutta kriittiset äänet tai vaihtoehtoiset turvallisuuspoliittiset näkemykset puuttuvat.
Artikkeli raportoi hallituksen linjauksia vahtikoira-hengessä ilman vahvaa ideologista latausta. Se ei ota kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai vastaan, vaan kuvaa hallituksen ja presidentin varovaista linjaa. Kyseessä on perinteinen turvallisuuspoliittinen analyysi, joka pysyy neutraalina.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Valtionjohdon näkökulma turvallisuuspoliittiseen varautumiseen
- Länsi-integraation välttämättömyys
Puolustetut tahot
- Sipilän hallitus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Vaihtoehtoiset turvallisuuspoliittiset näkemykset tai Nato-kriittiset äänet puuttuvat. — Lukija saa yksipuolisen kuvan siitä, että vallitseva linja on ainoa mahdollinen.
- Tausta Laajempi yhteiskunnallinen keskustelu turvallisuuspolitiikan suunnasta puuttuu. — Lukija ei saa käsitystä siitä, miten laajasti näitä linjauksia on yhteiskunnassa kritisoitu tai kannatettu.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Turvallisuusympäristön muutokset ja uhkakuvat luovat huolta.
Asiallinen ja käytännönläheinen sävy, joka korostaa varautumista.
Ukrainan ja Syyrian tilanteita käytetään perusteluna varautumiselle.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy aihepiirin luonteeseen. Se ei ole manipuloivaa, vaan kuvaa vallitsevaa turvallisuuspoliittista ilmapiiriä.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa artikkelin sisältöä, joka käsittelee Suomen varautumista.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja kuvaa artikkelin sisältöä asiallisesti.
Otsikko on neutraali ja toteava: "Analyysi: Suomi varautuu turvallisuusympäristön muutoksiin".
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.4 Mini18
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei merkittävää vastakkainasettelua, aihetta käsitellään asiallisesti.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.4 Mini2
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.
Ei populistisia piirteitä, artikkeli on asiapitoinen.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallituksen ja presidentin kantoja on kuultu, mutta kriittisiä ääniä ei ole haastateltu.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen — artikkeli raportoi selonteon sisällön asiallisesti.
- JO 11: Mielipiteet erotettu faktoista — analyysi on selkeästi merkitty ja erotettu uutisoinnista.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu — kriittiset äänet tai vaihtoehtoiset näkemykset turvallisuuspolitiikasta puuttuvat kokonaan.
6 Omaperäisyys
Artikkeli on perinteinen uutisanalyysi, joka ei tarjoa uutta syväluotaavaa näkökulmaa, vaan tiivistää virallisia asiakirjoja.
7 Rivien välistä
Artikkeli normalisoi Suomen turvallisuuspoliittisen linjan muutoksen ja tiiviin yhteistyön lännen kanssa. Lukijalle välittyy kuva, jossa Nato-jäsenyyden mahdollisuus pidetään auki, mutta päätöksentekoprosessi pidetään tiukasti presidentin ja hallituksen käsissä, jättäen parlamentaarisen vaikuttamisen sivurooliin.
Herää kysymys, miksi artikkelissa korostetaan selonteon 'selkeyttä' ja 'tiiviyttä' — tämä voi olla toimituksellinen valinta, jolla pyritään vahvistamaan kuvaa hallituksen hallitusta ja johdonmukaisesta toiminnasta epävarmassa tilanteessa.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →