Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Asiantuntijat: Rääväsuinen paikallispoliitikko saattaa nousta riksdagiin – ”Olet läpikotaisin idiootti”

Ilta-Sanomat Uutinen 12.9.2026
Pisteet
45
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
65
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small75

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
60
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small45

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Yllätys / hämmästys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy Markus Allardin persoonaan ja hänen käyttämäänsä karkeaan kieleen, mikä ohjaa lukijan huomion pois puolueen poliittisista tavoitteista ja kohti henkilöön liittyvää kohua. Vaikka puolueen mahdollinen vaa'ankieliasema on yhteiskunnallisesti merkittävä, artikkelin painotus 'rääväsuisuuteen' normalisoi populistisen tyylin ja tekee poliittisesta sisällöstä toissijaista.

Artikkeli raportoi kiinnostavasta poliittisesta ilmiöstä, mutta keskittyy enemmän henkilöön ja kielenkäyttöön kuin puolueen todelliseen poliittiseen vaikutusvaltaan.

Uutinen Ilta-Sanomat Juho Pitkänen · 12.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee vaalijärjestelmän vaikutusta ja puolueen nousua rakenteellisesta näkökulmasta, vaikka henkilöityminen onkin vahvaa.

65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli käyttää latautunutta kieltä ja keskittyy Allardin persoonaan, mikä luo negatiivisen kehyksen. Vaikka asiantuntijoiden ääniä on mukana, painotus on vahvasti Allardin 'rääväsuisuudessa', mikä ohjaa lukijan tulkintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi poliittisesta ilmiöstä ja vaalijärjestelmän mekaniikasta. Vaikka Allard esitetään negatiivisessa valossa, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi poliittisesta toimijasta, eikä jutussa ole selkeää ideologista agendaa vasemmisto-oikeisto-akselilla.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Allardin provokatiivisuus
  • Allardin poliittinen eristyneisyys

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Puolueen maahanmuuttopolitiikan ja muiden tavoitteiden syvempi analyysi puuttuu. — Lukija ei saa selkeää kuvaa siitä, miksi puolue on saavuttanut kannatusta, vaan jää pelkän henkilökuvan varaan.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Latautunut kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Yllätys / hämmästys Epäluottamus
Yllätys / hämmästys

Poliittisen nousun yllättävyys ja kielenkäytön rajuus.

Epäluottamus

Allardin kykyyn toimia vastuullisena poliitikkona.

Latautunut kieli

Sanojen kuten 'rääväsuinen', 'pelle' ja 'idiootti' käyttö.

Konflikti- tai kriisikehys

Valtuuston välikohtausten korostaminen.

Tunnevetoaminen on osittain perusteltua, koska Allard itse käyttää provokatiivista kieltä, mutta artikkelin toistuva keskittyminen tähän tyyliin on manipuloivaa.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 75/100, kärjistys 70

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 75/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna75
  • Mistral Small90

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää provokatiivista kieltä ja suoraa lainausta herättääkseen huomiota.

Otsikon lataus: Latautunut

Sana 'rääväsuinen' ja suora lainaus 'Olet läpikotaisin idiootti' lataavat otsikon voimakkaasti.

Kärjistys: 70/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna60
  • Mistral Small80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli kuvaa Allardin ja muun poliittisen kentän välistä vastakkainasettelua.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna10
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Raadin pisteet erosivat tässä 50 pisteellä.

 Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.

Artikkeli kuvaa Allardin 'luokkatietoisena populistina', mikä on keskeinen osa jutun kehystä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Allard on mainittu ja siteerattu, mutta hänelle ei ole annettu tilaa vastata kritiikkiin asiallisesti.

5 JSN-arvio 60/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

60
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 10: Alkuperäinen lähde (TT, Aftonbladet) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 11: Mielipiteellinen sävy (rääväsuisuus) sekoittuu uutisointiin.
  • JO 21: Allardia kritisoidaan voimakkaasti, mutta hänen vastineensa on rajattu vain provokatiivisiin sitaatteihin.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti ruotsalaisten medioiden raportointiin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Artikkelin kehystys palvelee poliittista jännitystä hakevaa mediaa: se nostaa esiin provokatiivisen toimijan ja vaa'ankieliaseman mahdollisuuden, mikä luo vaaleista dramaattisemman ja kiinnostavamman.
Pelissä Poliittinen edustus vs. poliittisen kulttuurin normit. Juttu käsittelee pääosin jälkimmäistä, keskittyen Allardin käytökseen ja sen aiheuttamiin konflikteihin.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Allardin kielenkäyttö on ensisijainen syy hänen suosiolleen, ilman syvempää analyysia äänestäjien motiiveista. ”puolueen suosio perustuu uutistoimisto TT:n mukaan sen puheenjohtajan rääväsuisiin ulostuloihin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Poliittisen järjestelmän ja vaalijärjestelmän rooli 'takaporttina' esitetään passiivisena mekanismina, joka mahdollistaa Allardin nousun. ”Kyseessä on eräänlainen Ruotsin vaalijärjestelmän takaportti”
Kuka saa äänen Akateemiset asiantuntijat saavat äänen arvioida Allardin mahdollisuuksia, mutta Allardin itsensä ääni on rajattu pääosin provokatiivisiin sitaatteihin. ”Kukaan ei kuitenkaan halua tehdä hänen kanssaan yhteistyötä, joten hän ei saa päätöksenteossa mitään aikaan, valtio-opin professori Jan Olsson Örebron yliopistosta kommentoi”
Tunnelma Yllätys / hämmästys

Artikkeli keskittyy Markus Allardin persoonaan ja hänen käyttämäänsä karkeaan kieleen, mikä ohjaa lukijan huomion pois puolueen poliittisista tavoitteista ja kohti henkilöön liittyvää kohua. Vaikka puolueen mahdollinen vaa'ankieliasema on yhteiskunnallisesti merkittävä, artikkelin painotus 'rääväsuisuuteen' normalisoi populistisen tyylin ja tekee poliittisesta sisällöstä toissijaista.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin Allardin vähemmistöasemaa koskevat ehdotukset ilman, että niitä peilataan Ruotsin perustuslaillisiin normeihin – tämä voi vahvistaa lukijan kuvaa puolueesta äärimmäisenä, mutta jättää avoimeksi sen, miten tällaiset ehdotukset edes voisivat edetä parlamentissa.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa, 1 pilkkasitaattia

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Poliitikon kuvaaminen rääväsuiseksi ja idiootiksi.

Kaikki propagandatekniikat →

Suora pilkka

Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.

  • Kohde: Markus Allard
    Olet läpikotaisin idiootti
9 Tilastokytkos 65/100, 2 tilastoaihetta
65/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli perustuu mielipidemittauksiin ja vaalijärjestelmän sääntöihin, joiden tarkistaminen on olennaista.

  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.6 Luna55
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Ruotsin vaalijärjestelmä
  • Örebropartietin kannatusmittaukset

Suositellut lähteet

  • Ruotsin vaaliviranomainen (Valmyndigheten)
  • Novus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.

Osa ilmiötä

Ruotsin vaalit

Ruotsissa järjestetään vaalit, joiden keskiössä on blokkien välinen tiukka kilpailu, ruotsidemokraattien rooli ja Venäjän epäilty vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa.

63 artikkelia

Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti

Analyysi artikkelista: Ruotsin vaaliviranomainen: Keskiviikkoääniä poikkeuksellisen paljon

Laatu 87/100 · Vinouma 5/100 · Yle · Paula Tapiola

Analyysi artikkelista: Ruotsin valtiopäivävaalit Norrbottenissa: Sosiaalidemokraatit menettämässä yhden ja kokoomus voittamassa yhden paikan

Laatu 87/100 · Vinouma 5/100 · Yle · Jarno Tiihonen

Analyysi artikkelista: Ruotsin vaalit | Oppositio hiuksenhienossa johdossa Ruotsissa, lopullinen tulos saattaa selvitä vasta keskiviikkona

Laatu 85/100 · Vinouma 5/100 · Helsingin Sanomat · Henri Häkkinen , Rasmus Ekström
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Juho Pitkänen muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Markus Allard Henrik Ekengren Oscarsson Jan Olsson Sebastian Cehlin Hjalmar Stid Ulf Kristersson Ruotsi Örebro Örebropartiet Ruotsidemokraatit
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Örebropartiet-ääripuolue saattaa nousta Ruotsin parlamenttiin [...682 sanaa...] tapahtua, Aftonbladet kertoo Allardin kommentoineen.

Sisältö haettu
13.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella