Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kaikkonen: Suomi pystyy parempaan

Maaseudun Tulevaisuus Kolumni 25.9.2026
Pisteet
64
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • GPT-5.6 Luna65
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
70
  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • GPT-5.6 Luna70
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa nykyhallituksesta, joka on keskittynyt lyhyen aikavälin poliittiseen selviytymiseen pitkän aikavälin uudistusten kustannuksella. Lukijalle välittyy viesti, että hallituksen toiminta on ollut riittämätöntä ja vailla visiota, mikä luo pohjaa keskustan omalle vaihtoehtoiselle politiikalle.

Poliittinen puheenvuoro, joka kritisoi hallituksen talous- ja uudistuspolitiikkaa. Sisältää konkreettisia aiheita, mutta näkökulma on vahvasti opposition.

Kolumni Maaseudun Tulevaisuus Antti Kaikkonen · 25.9.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli on opposition puheenjohtajan kirjoittama poliittinen puheenvuoro.

70
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Teksti on opposition edustajan kirjoittama kolumni, joten se on luonnostaan yksipuolinen. Se käyttää 'uudistusvelka'-käsitettä hallituksen kritisoimiseen ilman vastapuolen ääniä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Kirjoittaja edustaa keskustaa, joka sijoittuu poliittiseen keskustaan. Kritiikki kohdistuu hallituksen toimintaan, mutta ei sisällä selkeää vasemmisto-oikeisto-ideologista agendaa, vaan painottaa hallinnon tehokkuutta ja uudistuskykyä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut.
  • Uudistuksia on lykätty poliittisten ristiriitojen välttämiseksi.

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Hallituksen näkökulma ja perustelut tehdyille ratkaisuille puuttuvat. — Lukija saa vain yhden puolen tarinasta, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö Poliittinen retoriikka

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli Turhautuminen / pettymys
Huoli

Huoli Suomen talouden ja päätöksenteon tilasta.

Turhautuminen / pettymys

Turhautuminen hallituksen kyvyttömyydestä tehdä vaikeita päätöksiä.

Latautunut kieli

Termit kuten 'uudistusvelka' ja 'päätöksenteko velkaantuu' luovat negatiivista mielikuvaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Asettaa hallituksen toiminnan vastakkain yhteiskunnan tarpeiden kanssa.

Tunnevetoaminen on kolumnille tyypillistä ja perusteltua genren puitteissa, vaikka se palvelee kirjoittajan poliittista tavoitetta.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 35

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko tiivistää kirjoittajan pääviestin.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.6 Luna15
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on suora ja informatiivinen, mutta sisältää poliittisen iskulauseen.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on poliittinen, mutta ei sisällä latautuneita tai polarisoivia termejä.

Kärjistys: 35/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli erottelee hallituksen ja 'yhteiskunnan' tarpeet, mutta ei ole aggressiivisen polarisoiva.

Populismi: 25/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Sisältää elementtejä, joissa hallitus esitetään etääntyneenä yhteiskunnan todellisista tarpeista, mutta pysyy asiallisena.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Hallitusta kritisoidaan, mutta sille ei ole varattu tilaa vastata. Tämä on kuitenkin kolumnille tyypillistä.

5 JSN-arvio 70/100 · 1 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

70
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Mielipide on selkeästi kirjoittajan oma, eikä sitä yritetä naamioida uutiseksi.

Heikkoudet

  • JO 21: Hallitusta kritisoidaan voimakkaasti, mutta samanaikaista kuulemista ei ole, mikä on kolumnille tyypillistä.
6 Omaperäisyys 70/100
70/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Kirjoittaja käyttää omaa retoriikkaansa, vaikka aihepiiri on perinteinen poliittinen kritiikki.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Keskusta ja sen puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Kehystys asemoi keskustan vastuulliseksi vaihtoehdoksi, joka kykenee tekemään vaikeita päätöksiä, joita nykyhallitus on välttänyt.
Pelissä Poliittinen uskottavuus ja kyky uudistaa yhteiskuntaa. Juttu käsittelee hallituksen epäonnistumista uudistusvelan hallinnassa.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että hallituksen tekemät uudistukset ovat olleet riittämättömiä ja että on olemassa selkeä 'uudistusvelka', joka on hallituksen vastuulla. ”Sen rinnalle on kertynyt yhteiskunnallinen uudistusvelka.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Hallituksen toimijuus esitetään passiivisena tai välttelevänä, kun kyse on vaikeista päätöksistä. ”Poliittiset ristiriidat voivat hetkeksi väistyä, mutta yhteiskunnan ongelmat eivät.”
Kuka saa äänen Äänessä on vain kirjoittaja itse, joka edustaa oppositiota. ”Suomen ongelma ei ole vain se, että valtio velkaantuu.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli rakentaa kuvaa nykyhallituksesta, joka on keskittynyt lyhyen aikavälin poliittiseen selviytymiseen pitkän aikavälin uudistusten kustannuksella. Lukijalle välittyy viesti, että hallituksen toiminta on ollut riittämätöntä ja vailla visiota, mikä luo pohjaa keskustan omalle vaihtoehtoiselle politiikalle.

Tekoälyn vapaa havainto

Kirjoittaja on opposition puheenjohtaja, joten tekstin tavoitteellisuus on ilmeistä. Herää kysymys, onko 'uudistusvelka'-käsite tietoinen retorinen työkalu, jolla pyritään luomaan vastapaino hallituksen 'velkaantumisen taittaminen' -narratiiville.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käyttää 'uudistusvelka'-termiä kuvaamaan tekemättömiä päätöksiä.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 53/100, 2 tilastoaihetta
53/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkeli tekee väitteitä velkasuhteen kehityksestä, mikä on tarkistettavissa virallisista tilastoista.

  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.6 Luna55

Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • Suomen valtionvelka 2023-2024
  • Hyvinvointialueiden rahoitus

Suositellut lähteet

  • Valtiovarainministeriö
  • Tilastokeskus
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Maaseudun Tulevaisuus kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Petteri Orpo laajempi kuva → Katso kirjoittajan Antti Kaikkonen muut analyysit →
Petteri Orpo politiikka talous
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Mielipide
  • valtionvelka
  • päätöksenteko
  • työmarkkina
  • hyvinvointialue
  • verotus

Tiedot tästä analyysistä

Suomen ongelma ei ole vain [...331 sanaa...] kirjoittaja on kansanedustaja, keskustan puheenjohtaja.

Sisältö haettu
26.9.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella