Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Yhdysvallat iski taas Iraniin – 140 kohdetta

Ilta-Sanomat Uutinen 12.7.2026
Pisteet
53
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
68
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini68
  • Mistral Small70

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite55
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy Yhdysvaltain sotilaallisiin toimiin ja niiden perusteluihin, jättäen Iranin näkökulman ja laajemman geopoliittisen kontekstin vähemmälle huomiolle. Lukijalle välittyy kuva eskaloituvasta konfliktista, jossa Yhdysvallat toimii aktiivisena ratkaisijana ja Iran uhkana kaupankäynnille.

Uutinen Ilta-Sanomat Tommi Koivunen · 12.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: kansainvälinen

Artikkeli tarkastelee Lähi-idän konfliktia kansainvälisen merenkulun ja suurvaltapolitiikan näkökulmasta.

68
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti Yhdysvaltain viranomaislähteisiin, mikä tekee siitä yksipuolisen. Vaikka Iranin vastaisku mainitaan, se jää Yhdysvaltain laajojen iskujen varjoon.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi sotilaallisia tapahtumia ja viranomaistiedotteita ilman selkeää ideologista agendaa. Vaikka näkökulma on Yhdysvaltain hallinnon mukainen, kyseessä on pikemminkin uutislähteiden saatavuus kuin poliittinen valinta.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Yhdysvaltain sotilaallinen oikeutus
  • Meriliikenteen turvallisuuden tärkeys

Kritisoidut tahot

Puolustetut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi historiallinen ja geopoliittinen tausta konfliktin syille puuttuu. — Lukija ei ymmärrä, miksi konflikti on eskaloitunut juuri nyt.
  • Vastakkainen näkökulma Iranin virallinen näkemys ja perustelut toiminnalleen puuttuvat lähes kokonaan. — Lukija saa vain toisen osapuolen version tapahtumista.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Huoli kansainvälisen merenkulun turvallisuudesta ja sodan eskaloitumisesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Sota ja sotilaalliset iskut kehystetään jatkuvana konfliktina.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja keskittyy tilanteen vakavuuden korostamiseen.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 20/100, kärjistys 34

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa artikkelin sisältöä.

Klikkihoukutus: 20/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite20
  • GPT-5.4 Mini24
  • Mistral Small20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja suora, mutta käyttää dramaattista sävyä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko raportoi tapahtuman faktuaalisesti ilman latautuneita adjektiiveja.

Kärjistys: 34/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini34
  • Mistral Small50

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli kuvaa sotilaallista vastakkainasettelua, mutta kieli on asiallista.

Populismi: 2/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli ei sisällä populistisia kansa-eliitti-asetelmia.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Iran mainitaan, mutta sen edustajia ei ole haastateltu tai heidän lausuntojaan ole siteerattu suoraan.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 2 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 11: Tapahtumat ja viranomaistiedot on erotettu toisistaan selkeästi.
  • JO 10: Lähteet on nimetty (Centcom, UKMTO).

Heikkoudet

  • JO 21: Iranin näkökulma jää hyvin ohueksi ja passiiviseksi.
  • JO 21: Vastapuolen kuuleminen on puutteellista.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Uutinen perustuu pitkälti viranomaistiedotteisiin ja Reutersin kuvamateriaaliin.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Yhdysvaltain hallinnon näkökulmaa, jossa sotilaalliset vastaiskut esitetään välttämättöminä ja oikeutettuina toimina kansainvälisen merenkulun turvaamiseksi.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo ja iskut ovat ensisijainen ja hyväksyttävä keino turvata merenkulku. ”Yhdysvaltain mukaan se asettaa raskaita kustannuksia Iranille, jotta maan kyky hyökätä salmen läpi kulkevien siviilimerenkulkijoiden ja kauppa-alusten kimppuun heikkenee entisestään.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Iranin toimijuus kuvataan hyökkäävänä, kun taas Yhdysvaltain toimijuus kehystetään reaktiiviseksi ja suojelevaksi. ”Yhdysvaltain joukot osuivat yön iskuissaan täsmäiskuin noin 140 iranilaiseen sotilaskohteeseen.”
Kuka saa äänen Yhdysvaltain komentokeskus Centcom saa runsaasti tilaa perustella toimiaan, kun taas Iranin näkemys on referoitu lyhyesti ja passiivisesti. ”Centcomin lausunnossa todettiin M/V GFS Galaxy -nimisestä konttilaivasta.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli keskittyy Yhdysvaltain sotilaallisiin toimiin ja niiden perusteluihin, jättäen Iranin näkökulman ja laajemman geopoliittisen kontekstin vähemmälle huomiolle. Lukijalle välittyy kuva eskaloituvasta konfliktista, jossa Yhdysvallat toimii aktiivisena ratkaisijana ja Iran uhkana kaupankäynnille.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkelissa ei avata laajemmin Iranin esittämiä vastaväitteitä tai Qatarin lentotukikohtaan kohdistuneen iskun seurauksia, mikä voisi antaa lukijalle tasapainoisemman kuvan konfliktin todellisesta laajuudesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään termejä kuten 'elintärkeä' ja 'raskaita kustannuksia', jotka vahvistavat Yhdysvaltain toimien välttämättömyyttä.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Iran laajempi kuva → Katso kirjoittajan Tommi Koivunen muut analyysit →
Iran Hormuzinsalmi Donald Trump Centcom Yhdysvallat Ulkomaat politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Yhdysvaltain ja Iranin välinen sota [...248 sanaa...] turvallisuuspäälliköltä saadun tiedon mukaan pelastusveneessä.

Sisältö haettu
17.7.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →