Venäjän sotilaallinen aggressio ja hybridivaikuttaminen
Venäjän toiminta Ukrainassa, uhkaukset Euroopalle ja hybridivaikuttaminen, kuten droonien käyttö ja sabotaasiyritykset, jatkuvat.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Nato-lähde: Suomi voi olla akuutissa vaarassa
Koko tekstiä ei saatu luettua — analyysi voi olla puutteellinen
Pisteet
Versio 2.0
Composite-pisteet 0-100 yhdistää kuusi osamittaria (sisältö, omaperäisyys, JSN, vinouma, klikkikalu, polarisaatio) painokertoimilla. Versio 2.0, laskenta palvelimella.
Vinouma
Vinoumapisteet 0-100. 0 = neutraali, 100 = voimakkaasti vinoutunut. Mittaa puolueellisuutta, yksipuolisuutta ja tunnevetoamista. Paywall-rajatuista artikkeleista jätetään tyhjäksi.
JSN-laatu
Journalistin Ohjeiden noudattaminen 0-100. Arvioi artikkelin journalistista laatua JSN:n ohjeiston perusteella.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Pelko, Epäluottamus
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Tuomariraati ei arvioinut tätä juttua: se on maksumuurin takana, joten luettavissa on vain avoin osa.
Artikkeli rakentaa lukijalle vahvan pelon ja kiireen tunteen käyttämällä nimettömiä lähteitä ja provokatiivista kieltä. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on akuutissa vaarassa, vaikka artikkelin faktapohja jää hyvin ohueksi ja perustuu vain yhden nimettömän lähteen varaan.
Artikkeli on sensaatiohakuinen ja nojaa lähes täysin nimettömään lähteeseen ilman riittävää faktapohjaa tai kontekstia.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on yksipuolinen, nojaa vain yhteen nimettömään lähteeseen ja käyttää provokatiivista kieltä. Vastapuolen tai kriittisen näkökulman puuttuminen nostaa vinoumapisteitä merkittävästi.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli käsittelee turvallisuuspolitiikkaa, mutta sen kehystys on niin vahvasti pelon ja uhkakuvan varassa, ettei se edusta perinteistä vasemmisto-oikeisto-jakoa. Kyse on vahtikoira-tyyppisestä uutisoinnista, joka on kuitenkin toteutettu epäammattimaisesti.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Venäjän muodostama välitön uhka
- Nato-lähteen kritiikki länsimaiden haluttomuudesta toimia
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Todistusaineisto Tiedustelutiedon todennettavuutta tai taustoja ei avata. — Lukija ei voi arvioida tiedon luotettavuutta.
- Vastakkainen näkökulma Muita asiantuntijanäkemyksiä tai vastakkaisia arvioita tilanteesta ei esitetä. — Lukija saa yksipuolisen ja pelottavan kuvan tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Latautunut kieli
Valikoiva lähteiden käyttö
Pelottelu
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Uhkakuva Suomen akuutista vaarasta ja sabotaasi-iskuista.
Epäluottamus länsimaiden kykyyn tai haluun pysäyttää Venäjä.
Provokatiivinen otsikko
Otsikko luo välittömän pelon tunteen.
Latautunut kieli
Sanojen kuten 'akuutissa vaarassa' ja 'helvettiä' käyttö.
Pelottelu / uhka-skenaariot
Varoitukset sabotaasi-iskuista ja liikekannallepanosta.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, koska se perustuu nimettömän lähteen provokatiivisiin lausuntoihin ilman, että lukijalle annetaan mahdollisuutta arvioida tiedon luotettavuutta.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Liioiteltu
Otsikko väittää Suomen olevan 'akuutissa vaarassa', kun taas leipäteksti puhuu yleisestä tiedustelutiedosta Venäjän valmisteluista.
Klikkihoukutus:
85/100
Otsikko luo välittömän uhkakuvan ja käyttää nimettömän lähteen auktoriteettia pelon herättämiseen: "Nato-lähde: Suomi voi olla akuutissa vaarassa"
Otsikon lataus:
Latautunut
Sana "akuutissa vaarassa" lataa otsikon voimakkaalla uhkakuvalla.
Kärjistys:
60/100
Artikkeli vahvistaa me-vs-he-asetelmaa Venäjän ja Nato-maiden välillä.
Populismi:
40/100
Artikkeli käyttää 'eliittiin' (Nato) viittaavaa lähdettä, mutta ei suoraan kansa-eliitti-asetelmaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjää syytetään sabotaasi-iskuista ja liikekannallepanosta, mutta sille ei ole varattu mahdollisuutta kommentoida väitteitä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
30
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Heikko
Vahvuudet
- JO 10: Lähde (Nato-lähde) on mainittu, vaikka se on nimetön.
Heikkoudet
- JO 12: Lähdekritiikki puuttuu täysin, vaikka kyseessä on erittäin kiistanalainen ja pelkoa herättävä tieto.
- JO 15: Otsikko ja ingressi ovat huomattavasti dramatisoivampia kuin leipätekstin sisältö.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka Venäjää syytetään vakavista toimista.
6 Omaperäisyys
30/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli toistaa yleisiä turvallisuuspoliittisia uhkakuvia ilman uutta, todennettua tietoa.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Nato-myönteistä turvallisuuspoliittista keskustelua korostamalla Venäjän muodostamaa välitöntä uhkaa.
Pelissä
Kansallinen turvallisuus vs. tiedon luotettavuus. Juttu käsittelee vain edellistä, jättäen nimettömän lähteen motiivit ja tiedustelutiedon todennettavuuden käsittelemättä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että Venäjän toimet ovat suora ja välitön uhka Suomelle, ilman että tätä yhteyttä perustellaan. ”Suomi voi olla akuutissa vaarassa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Vastuuta tiedon todenperäisyydestä ei kohdisteta kehenkään, vaan se nojaa nimettömään lähteeseen. ”Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoo”
Kuka saa äänen
Vain yksi, nimetön Nato-lähde saa äänen, eikä vastakkaisia tai tasapainottavia näkemyksiä esitetä. ”Korkea-arvoinen Nato-lähde kritisoi haluttomuutta”
Tunnelma
Pelko, Epäluottamus
Artikkeli rakentaa lukijalle vahvan pelon ja kiireen tunteen käyttämällä nimettömiä lähteitä ja provokatiivista kieltä. Lukijalle välittyy kuva, että Suomi on akuutissa vaarassa, vaikka artikkelin faktapohja jää hyvin ohueksi ja perustuu vain yhden nimettömän lähteen varaan.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli julkaistaan näin vähäisellä faktapohjalla ja miksi nimettömän lähteen provokatiivinen kieli on nostettu otsikkoon ja ingressiin; tämä voi viitata pyrkimykseen maksimoida klikkaukset pelon kautta.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Kohtalainen
Käytetään voimakkaita tunnesanoja uhkakuvan rakentamiseen.
Auktoriteettiin vetoaminen
Kohtalainen
Käytetään 'korkea-arvoista Nato-lähdettä' ilman nimeä tai tarkempaa taustaa.
Osa ilmiötä
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →