Analyysi artikkelista: Tampereen valtuustossa väiteltiin taas tunteja, vaikka mistään ei päätetty – pormestari joutui jyrähtämään
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.4 Mini58
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.4 Mini56
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää perussuomalaisten toiminnan valtuustossa toistuvaksi häiriöksi ja ideologiseksi vastakkainasetteluksi, jota muut valtuutetut ja pormestari joutuvat suitsimaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaisten kritiikki nähdään perusteettomana ja hallinnon prosesseja hidastavana, kun taas muiden puolueiden näkökulma yhdenvertaisuudesta esitetään hallinnon normaalina toimintana.
Artikkeli keskittyy enemmän valtuuston väliseen riitelyyn ja tunnelmaan kuin itse koulutuspoliittisen suunnitelman sisältöön.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli kehystää perussuomalaisten toiminnan toistuvasti negatiivisesti ('äläkkä', 'kiivas', 'syyttely'). Vaikka vastapuolen ääniä on mukana, niiden rooli on pääosin kritisoida perussuomalaisia, mikä tekee jutusta yksipuolisen hallinnon näkökulmasta.
Artikkeli raportoi valtuuston sisäisestä konfliktista. Vaikka kehystys on kriittinen perussuomalaisia kohtaan, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi valtuuston toimintakyvystä, eikä artikkeli ota kantaa intersektionaalisuuden ideologiseen oikeutukseen.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Pormestarin ja hallinnon näkemys perussuomalaisten toiminnasta häiritsevänä.
- Intersektionaalisuus osana normaalia yhdenvertaisuustyötä.
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Intersektionaalisuuden käsitteen tarkempi avaaminen ja miksi se on perussuomalaisille ongelmallinen. — Lukija ei ymmärrä ideologisen kiistan ydintä, vaan se näyttäytyy pelkkänä riitelynä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Pormestarin ja muiden valtuutettujen turhautuminen perussuomalaisten puheenvuoroihin.
Muiden valtuutettujen moraalinen paheksunta perussuomalaisten puheita kohtaan.
Sanat kuten 'äläkkä', 'jyrähtää', 'tyrmistynyt' lataavat tunnelmaa.
Koko juttu rakentuu valtuuston välisen konfliktin ympärille.
Tunnevetoaminen on vahvaa, sillä artikkeli keskittyy kuvaamaan valtuutettujen tunnetiloja ja konflikteja asiasisällön sijaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön kuvausta valtuuston väittelystä ja pormestarin puuttumisesta.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.4 Mini46
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää dramatisoivaa kieltä ('jyrähtämään') luodakseen jännitettä.
Sana 'jyrähtämään' antaa pormestarille autoritaarisen ja kurittavan roolin suhteessa valtuustoon.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.4 Mini52
- Mistral Small50
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse dehumanisoi osapuolia. 'Mahmoud Machaal (sd.) syytti perussuomalaisia vihapuheesta.'
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.4 Mini8
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli kuvaa valtuuston sisäistä kansa-eliitti-asetelmaa, mutta ei itse omaksu populistista kehystä.
4 Kuultiinko kohdetta
Kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Perussuomalaiset ovat saaneet esittää näkemyksensä, mutta heidän puheenvuoronsa on kehystetty negatiivisesti.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
Ei havaittuja vahvuuksia.
Heikkoudet
- JO 11: Toimittajan kieli on latautunutta, mikä hämärtää neutraalia raportointia.
- JO 11: Toimittajan kielenkäyttö ('äläkkä', 'jyrähtää') sekoittaa uutiseen mielipiteellistä sävyä.
6 Omaperäisyys
Perusraportointia valtuuston kokouksesta, ei sisällä uutta syväanalyysia.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää perussuomalaisten toiminnan valtuustossa toistuvaksi häiriöksi ja ideologiseksi vastakkainasetteluksi, jota muut valtuutetut ja pormestari joutuvat suitsimaan. Lukijalle välittyy kuva, jossa perussuomalaisten kritiikki nähdään perusteettomana ja hallinnon prosesseja hidastavana, kun taas muiden puolueiden näkökulma yhdenvertaisuudesta esitetään hallinnon normaalina toimintana.
Herää kysymys, miksi artikkelissa korostetaan toistuvasti perussuomalaisten 'äläkkää' ja 'kiivasta' keskustelua ilman, että heidän kritiikkinsä sisältöä avataan lukijalle ymmärrettävästi; tämä voi luoda lukijalle vaikutelman, että kyseessä on pelkkä häiriökäyttäytyminen eikä poliittinen erimielisyys.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä, jotka leimaavat perussuomalaisten kritiikin häiriöksi.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →