Analysoi Mediat Aiheet Koosta Päivän otos Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Tämä tiedetään iskujen kohteista Iranissa – sotatoimet ulottuvat koko maahan

Ilta-Sanomat Uutinen 28.2.2026
Pisteet
56
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
62
  • Gemini 3.1 Flash Lite65
  • GPT-5.4 Mini62
  • Mistral Small60

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
50
  • Gemini 3.1 Flash Lite50
  • GPT-5.4 Mini46
  • Mistral Small65

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Uteliaisuus Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli keskittyy sotilaallisten iskujen tekniseen ja strategiseen toteutukseen, antaen lukijalle kuvan hallitusta ja tarkasta sotatoimesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että kyseessä on oikeutettu ja organisoitu operaatio, kun taas iskujen laajempi poliittinen tausta tai siviilivaikutukset jäävät raportoinnin ulkopuolelle.

Uutinen Ilta-Sanomat Jouko Juonala · 28.2.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee sotilaallista operaatiota rakenteellisena tapahtumana, keskittyen kohteisiin ja työnjakoon.

62
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli nojaa vahvasti länsimaisiin ja israelilaisiin lähteisiin, mikä luo yksipuolisen kehyksen tapahtumille. Vaikka sävy on raportoiva, valikoitu lähteistys ja sotilaallinen terminologia ohjaavat lukijan tulkintaa.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi sotilaallisesta konfliktista, mikä on uutismedian perustehtävä. Vaikka lähteistys on painottunut, kyseessä on vahtikoira-tyyppinen raportointi, eikä artikkeli aja selkeää ideologista agendaa.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Sotilaallinen näkökulma
  • Länsimainen ja israelilainen tiedonvälitys

Kritisoidut tahot

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi geopoliittinen tausta ja iskujen syyt puuttuvat. — Lukija ei ymmärrä konfliktin syitä tai seurauksia.
  • Seuraukset Iskujen vaikutukset siviiliväestöön puuttuvat. — Sotatoimien inhimillinen hinta jää pimentoon.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 3 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Uteliaisuus
Uteliaisuus

Lukijaa houkutellaan seuraamaan sotilaallisten iskujen kulkua.

Latautunut kieli

Operaatioiden nimet 'Karjuva leijona' ja 'Eeppinen raivo' luovat dramaattista tunnelmaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Sotilaallinen konflikti on jutun keskiössä.

Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy aiheen luonteeseen, mutta operaatioiden nimien korostaminen lisää dramaattisuutta.

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 30/100, kärjistys 30

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön kuvausta sotatoimista.

Klikkihoukutus: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite30
  • GPT-5.4 Mini24
  • Mistral Small40

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen, mutta käyttää hieman dramatisoivaa kieltä.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko on asiallinen ja kuvaileva.

Kärjistys: 30/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • GPT-5.4 Mini28
  • Mistral Small30

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Artikkeli raportoi konfliktia, jossa on selkeät osapuolet, mutta ei dehumanisoi vastapuolta.

Populismi: 5/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite5
  • GPT-5.4 Mini2
  • Mistral Small5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden keskiarvo.

Ei populistista rakennetta.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Iranin hallintoa ei ole kuultu, vaikka se on iskujen kohde.

5 JSN-arvio 50/100 · 2 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

50
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen raportoimalla tapahtumista.
  • JO 10: Lähteet, kuten Axios ja CNN, on mainittu.

Heikkoudet

  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kohde on selvä.
6 Omaperäisyys 50/100
50/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu pitkälti kansainvälisiin uutistoimistoihin ja sosiaalisen median tietoihin.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee sotilaallista toimintaa raportoivia tahoja, sillä se esittää iskut järjestelmällisenä ja strategisena operaationa ilman laajempaa geopoliittista kontekstia tai humanitaaristen seurausten pohdintaa.
Pelissä Alueellinen turvallisuus vs. sotilaallinen voimannäyttö. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, keskittyen iskujen kohteisiin ja sotilaalliseen työnjakoon.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että sotatoimet ovat tapahtuneet juuri kuvatulla tavalla, ja esittää ne annettuna faktana ilman varauksia. ”Yhdysvallat ja Israel aloittivat lauantai­aamuna yhteiset sotatoimet Irania vastaan.”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Iskujen toteuttajien vastuu häivytetään passiivilla, kun puhutaan räjähdysten raportoinnista. ”räjähdyksiä on raportoitu useista muistakin kaupungeista”
Kuka saa äänen Äänessä ovat pääasiassa länsimaiset ja israelilaiset lähteet sekä asiantuntijat, kun taas iranilainen näkökulma rajoittuu virallisiin uutistoimistoihin. ”amerikkalaislähde kertoi Lähi-itää seuraavalle Axiosin toimittajalle”
Tunnelma Uteliaisuus

Artikkeli keskittyy sotilaallisten iskujen tekniseen ja strategiseen toteutukseen, antaen lukijalle kuvan hallitusta ja tarkasta sotatoimesta. Lukijalle välittyy vaikutelma, että kyseessä on oikeutettu ja organisoitu operaatio, kun taas iskujen laajempi poliittinen tausta tai siviilivaikutukset jäävät raportoinnin ulkopuolelle.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, miksi artikkeli käyttää operaatioista hyvin dramaattisia nimiä, kuten 'Karjuva leijona' ja 'Eeppinen raivo', mikä voi vahvistaa sotilaallista narratiivia.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Operaatioiden nimien käyttö korostaa sotilaallista voimaa.

9 Ketkä saavat äänen Avaa nähdäksesi ketkä saavat jutussa äänen
Katso miten Ilta-Sanomat kehystaa muita uutisia → Katso aiheen Mahmud Ahmadinejad laajempi kuva → Katso kirjoittajan Jouko Juonala muut analyysit →
Mahmud Ahmadinejad Iran Yhdysvallat Levent Kemal Teheran Ulkomaat Fabian Hinz Barak Ravid Israel Ali Khamenei Masoud Pezeshkian politiikka
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Operaatiot Karjuva leijona ja Eeppinen [...346 sanaa...] vallankumouskaartin merivoimien tukikohtia ja lentotukikohtia.

Sisältö haettu
18.8.2026

Haluatko analysoida toisen uutisen?

analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.

Kokeile itse →