Uutistoimisto STT:n muutosneuvottelut
Uutistoimisto STT käynnistää muutosneuvottelut, jotka voivat johtaa 95 työpaikan vähentämiseen ja uutistoimintojen alasajoon maaliskuussa 2027 yhtiön tappiollisuuden vuoksi.
← Etusivu
Analyysi artikkelista: Journalistiliitto STT:n mahdollisesta alasajosta: "Järkyttävä uutinen tässä turvallisuustilanteessa"
Pisteet
Versio 2.0
Laskettu raadin pisteistä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
- Gemini 3.1 Flash Lite40
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys
Tunnelma
Huoli
Kehystys
Keskusta
Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.
Artikkeli kehystää STT:n mahdolliset muutosneuvottelut kriisiksi, joka uhkaa suomalaista tiedonvälitystä ja turvallisuutta. Lukijalle välittyy kuva, jossa valtion ja poliitikkojen tulisi puuttua markkinaehtoiseen päätöksentekoon, ja STT:n alasajo nähdään suorana uhkana demokratialle ja maakuntien tiedonsaannille.
Artikkeli raportoi STT:n muutosneuvotteluista, mutta keskittyy vahvasti järjestöjen reaktioihin ja vaatimuksiin sen sijaan, että analysoisi yrityksen taloudellisia realiteetteja.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
65
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)
Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se antaa äänen vain järjestöille, jotka vastustavat alasajoa. Vaikka uutinen raportoi neuvotteluiden alkamisesta, se ei tarjoa vastapainoa tai STT:n johdon perusteluja, mikä kallistaa painopisteen järjestöjen agendan puolelle.
Poliittinen kehystys
Keskusta
Artikkeli kritisoi kokoomuksen leikkauspolitiikkaa järjestöjen äänen kautta, mutta se ei ota kantaa ideologisesti vaan raportoi järjestöjen vaatimuksista. Koska kyseessä on vahtikoira-tyyppinen uutisointi media-alan kriisistä, se pysyy neutraalina, vaikka järjestöjen ääni dominoikin.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Journalistiliiton näkemys median turvaamisen välttämättömyydestä
- Ylen työntekijöiden kritiikki poliittisia leikkauksia kohtaan
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Tämä on tekoälyn tulkinta artikkelista, ei mittaus eikä osa vinouma-analyysiä. Lähdelinkit tulevat tekoälyn omasta hakutuloksesta — kukaan ihminen ei ole tarkistanut niitä, mutta linkin takana oleva tieto on tarkistettavissa itse. Linkitön väite on tekoälyn oma päättely, johon kannattaa suhtautua sen mukaisesti.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Artikkelissa ei tunnistettu nimettyjä ääniä.
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Artikkelista tunnistettiin henkilöitä, mutta yhdestäkään ei ole tarpeeksi tunnistetietoa taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma STT:n johdon tai omistajien perustelut muutosneuvotteluille puuttuvat. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi muutosneuvottelut on aloitettu.
- Tausta Media-alan yleinen taloudellinen tilanne ja STT:n pitkään jatkuneet vaikeudet jäävät vain maininnan tasolle. — Ilman taustoitusta tilanne näyttäytyy vain äkillisenä kriisinä.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Kehystäminen
Valikoiva lähteiden käyttö
Latautunut kieli
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli tiedonvälityksen tulevaisuudesta ja turvallisuudesta.
Järjestöjen turhautuminen poliittisia päätöksiä kohtaan.
Latautunut kieli
Sanojen kuten 'järkyttävä' ja 'raskas isku' käyttö.
Konflikti- tai kriisikehys
Asetelma, jossa järjestöt vaativat toimia poliitikoilta.
Tunnevetoaminen on osa järjestöjen tiedottamista, jota artikkeli toistaa. Se on manipuloivaa siinä mielessä, että se ei tarjoa vastapainoa tunteikkaalle retoriikalle.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vs. sisältö:
Tarkka
Otsikko vastaa sisällön pääviestiä järjestöjen reaktiosta.
Klikkihoukutus:
60/100
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää vahvaa tunneilmaisua 'järkyttävä' ja kytkee uutisen turvallisuustilanteeseen, mikä houkuttelee lukemaan.
Otsikon lataus:
Latautunut
Sana 'järkyttävä' lataa otsikon tunneperäisesti.
Kärjistys:
55/100
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo vastakkainasettelua järjestöjen ja poliitikkojen välille.
Populismi:
30/100
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna18
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Järjestöt vetoavat 'kansan tiedonsaantiin' ja kritisoivat poliittista eliittiä, mikä on populistista retoriikkaa.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — STT:n johtoa ei ole kuultu muutosneuvotteluiden syistä, vaikka he ovat kritiikin kohteena olevan päätöksen takana.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (STT) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä STT:n johdon tai omistajien perusteluja muutosneuvotteluille ei esitetä.
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu, järjestöjen väitteitä turvallisuusuhasta ei kyseenalaisteta.
6 Omaperäisyys
40/100
Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä
Artikkeli perustuu pitkälti STT:n omaan tiedotteeseen ja järjestöjen lausuntoihin.
7 Rivien välistä
Kenen etua ajaa?
Kehystys palvelee Journalistiliittoa ja Ylen työntekijäjärjestöä, joiden tavoitteena on turvata media-alan rahoitus ja vastustaa leikkauksia korostamalla STT:n merkitystä kansalliselle turvallisuudelle.
Pelissä
Markkinaehtoinen yritystoiminta vs. kansallinen tiedonvälityksen turvaaminen. Juttu käsittelee vain jälkimmäistä, painottaen median yhteiskunnallista roolia ja valtion vastuuta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä
Artikkeli olettaa, että STT:n alasajo on suora uhka turvallisuudelle, ilman että tätä syy-seuraussuhdetta avataan tarkemmin. ”järkyttävä uutinen nykyisessä turvallisuustilanteessa”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään
Päätöksentekijöiden vastuu tai STT:n omat taloudelliset realiteetit jäävät taustalle, kun huomio keskitetään järjestöjen vaatimuksiin. ”Journalistiliitto vaatii toimia ennen kaikkea valtiolta”
Kuka saa äänen
Artikkeli antaa äänen Journalistiliitolle ja Ylen työntekijöille, mutta STT:n johdon tai omistajien näkökulmaa taloudellisista syistä ei siteerata. ”Journalistiliiton puheenjohtaja Marjaana Varmavuori sanoo tiedotteessa”
Tunnelma
Huoli
Artikkeli kehystää STT:n mahdolliset muutosneuvottelut kriisiksi, joka uhkaa suomalaista tiedonvälitystä ja turvallisuutta. Lukijalle välittyy kuva, jossa valtion ja poliitikkojen tulisi puuttua markkinaehtoiseen päätöksentekoon, ja STT:n alasajo nähdään suorana uhkana demokratialle ja maakuntien tiedonsaannille.
Tekoälyn vapaa havainto
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy lähes yksinomaan järjestöjen kritiikkiin ja vaatimuksiin ilman, että STT:n taloudellista tilannetta tai omistajien näkemyksiä avataan tasapainoisesti; tämä luo vaikutelman, että uutinen toimii järjestöjen viestinnän jatkeena.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Latautunut kieli
Lieva
Käytetään vahvoja tunneilmaisuja kuvaamaan yrityksen muutosneuvotteluja.
9 Tilastokytkos
40/100
Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.
Artikkeli mainitsee STT:n vaikeudet ja maakuntamedian taloustilanteen, mutta ei tarjoa tilastollista näyttöä näistä.
Hyödylliset tilastoaiheet
- media-alan taloudellinen tilanne Suomessa
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
Osa ilmiötä
Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti
politiikka työelämä Marjaana Varmavuori Heikki Hellman Suomen Tietotoimisto Journalistiliitto Ylen ohjelmatyöntekijät
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →