Eduskunnan kyselytunti ja hallituksen talouspolitiikka
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa ja pienituloisten ostovoiman heikkenemistä.
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua hallituksen kansallisen hankintalain ja EU:n tulevan asetuksen välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallitus on pk-yrittäjien puolustaja ja EU-byrokratia uhka, joka saattaa mitätöidä hallituksen tekemän työn.
Artikkeli raportoi ministerin huolesta EU-asetuksen vaikutuksista, mutta muuttuu nopeasti hallituksen ja opposition väliseksi poliittiseksi väittelyksi.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on yksipuolinen, sillä se antaa työministeri Marttiselle laajan tilan esittää näkemyksensä ilman vastapuolen (kuten komission tai toisin ajattelevien asiantuntijoiden) ääntä. Poliittinen lataus kasvaa loppua kohden, kun artikkeli siirtyy kritisoimaan SDP:n talouspolitiikkaa.
Artikkeli kehystää hallituksen toimet markkinaliberaaliksi yrittäjyyden edistämiseksi ja SDP:n veropolitiikan talouskasvua tuhoavaksi. Koska artikkeli ei sisällä tasapainottavia ääniä ja käyttää hallituksen ministeriä pääasiallisena lähteenä, se heijastaa oikeistolaista talouspoliittista kehystä.
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Huoli pk-yrittäjien asemasta ja veronmaksajien rahojen käytöstä.
Turhautuminen EU:n byrokratiaa ja opposition talouslinjauksia kohtaan.
Käytetään sanoja kuten 'haukannut ja louhinnut' ja 'veromoukari'.
Asetetaan hallitus ja yrittäjät vastakkain EU:n ja opposition kanssa.
Tunnevetoaminen on manipuloivaa, sillä se käyttää ministerin retoriikkaa faktana ja vahvistaa hallituksen poliittista narratiivia ilman kriittistä etäisyyttä.
Otsikko viittaa 'järkyttävään yllätystietoon', mutta sisältö kuvaa normaalia EU-asetusprosessia, johon ministeri pyrkii vaikuttamaan.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää vahvoja tunnesanoja kuten 'yllätystieto' ja 'järkyttää' houkutellakseen lukijaa.
Sana 'järkyttää' lataa otsikon tunteella, joka viittaa kriisiin.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo me-vastaan-he-asetelman hallituksen ja EU:n/opposition välille.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Raadin pisteet erosivat tässä 57 pisteellä.
Arviointimallit tulkitsivat tämän eri tavoin.Artikkeli käyttää kansan/yrittäjien etua eliittiä (EU-komissio) vastaan, mikä on populistinen kehys.
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ja EU-komissio mainitaan, mutta heille ei anneta mahdollisuutta vastata ministerin syytöksiin.
Artikkeli toistaa pitkälti ministerin antaman haastattelun sisällön ilman syvempää omaa taustoitusta.
Artikkeli rakentaa vastakkainasettelua hallituksen kansallisen hankintalain ja EU:n tulevan asetuksen välille. Lukijalle välittyy kuva, jossa hallitus on pk-yrittäjien puolustaja ja EU-byrokratia uhka, joka saattaa mitätöidä hallituksen tekemän työn. Samalla artikkeli käyttää tilaisuutta hyväkseen kritisoidakseen SDP:n talouspolitiikkaa ja verolinjauksia.
Herää kysymys, onko artikkelin loppuosan laaja siirtymä SDP:n talouspolitiikan kritisointiin tarkoituksellinen keino kytkeä EU-asia osaksi laajempaa hallituksen ja opposition välistä vaalikeskustelua.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Käytetään vahvoja, negatiivisia ilmauksia kuvaamaan vastapuolen toimia.
Artikkeli väittää hankintojen olevan 40 miljardia euroa ja että uudistus tuo säästöjä, mikä vaatisi tilastollista tarkistusta.
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Eduskunnan kyselytunnilla oppositio arvosteli hallituksen talouspolitiikkaa ja pienituloisten ostovoiman heikkenemistä.
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →Saat 10 ilmaista krediittiä käyttöösi. Ei salasanaa — kirjaudut Google-tilillä tai sähköpostilinkillä.
Kirjaudu Google-tililläOnko sinulla jo tili? Kirjaudu sisään Ei vielä tiliä? Luo tili
Tarkista sähköpostisi (myös roskaposti). Linkki on voimassa 2 tuntia. Osoite johon linkki lähti näkyy alla.
Kerro mitä palvelusta puuttuu tai mikä ei toimi. Palautteen jättäminen vaatii kirjautumisen.
Kerro vapaasti mitä huomasit tällä sivulla — vika, hankala kohta tai idea.
Palautimme aiemman luonnoksesi.
Palaute tallennetaan sivun osoitteen kanssa, jotta löydämme kohdan.
Palautteesi on vastaanotettu. Arvostamme sitä.