Analyysi artikkelista: Trumpin USA hylkäsi tärkeimmät valttinsa – Konkari varoittaa Suomea seurauksista
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite30
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
- TypeSafe Jev41
Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite80
- GPT-5.6 Luna82
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli rakentaa kuvaa maailmasta, jossa Yhdysvaltojen perinteinen rooli ja sääntöpohjainen järjestys ovat murenemassa. Lukijalle välittyy viesti, että Suomen on sopeuduttava tähän epävarmuuteen hakemalla uusia liittolaisia ja laajentamalla turvallisuuskäsitystään sotilaallisesta taloudelliseen ja teknologiseen ulottuvuuteen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on kolumni, jossa asiantuntijan näkemys on keskiössä. Vaikka näkökulma on vahvasti Valtasaaren, se on perusteltua genren puitteissa. Teksti ei ole provosoiva, mutta se nojaa vahvasti yhteen asiantuntijaääneen.
Artikkeli edustaa perinteistä ulkopoliittista realismia ja diplomatiaa. Se ei asetu selkeästi vasemmisto-oikeisto-akselille, vaan korostaa valtiollisen edun ja liittolaisuuksien merkitystä, mikä on Suomen ulkopolitiikan valtavirtaa.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen merkitys
- Suomen diplomaattisen osaamisen korostaminen
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Artikkelista puuttuu muiden asiantuntijoiden näkemykset, jotka voisivat haastaa Valtasaaren arvion. — Lukija saa vain yhden tulkinnan monimutkaisesta maailmanpoliittisesta tilanteesta.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli maailmanjärjestyksen murenemisesta ja epävarmuudesta.
Ylpeys Suomen diplomaattisesta historiasta ja osaamisesta.
Klaus Törnuddin tarinaa käytetään osoittamaan Suomen vaikutusvaltaa.
Valtasaaren sitaatit tuovat painoa ja vakavuutta analyysiin.
Tunnevetoaminen on maltillista ja palvelee artikkelin tavoitetta tuoda syvyyttä ulkopoliittiseen keskusteluun.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat artikkelin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää varoittavaa sävyä ja lupaa seurauksia, mikä on tyypillistä ulkopoliittisille analyyseille.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa artikkelin keskeistä teemaa.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna15
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei pyri polarisoimaan, vaan analysoimaan tilannetta.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli ei sisällä populistisia elementtejä.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei sovellu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Artikkeli on analyyttinen kolumni, ei uutinen, joka kohdistuisi kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet ja analyysi on selkeästi erotettu faktoista.
- JO 10: Asiantuntijan kirja ja tausta on mainittu selkeästi.
Heikkoudet
- JO 12: Artikkelissa on vain yksi asiantuntijaääni, mikä jättää vaihtoehtoiset näkemykset huomioimatta.
6 Omaperäisyys
Artikkeli yhdistää ajankohtaisen analyysin historialliseen katsaukseen, mikä on tyypillistä laadukkaalle kolumnistiselle sisällölle.
7 Rivien välistä
Artikkeli rakentaa kuvaa maailmasta, jossa Yhdysvaltojen perinteinen rooli ja sääntöpohjainen järjestys ovat murenemassa. Lukijalle välittyy viesti, että Suomen on sopeuduttava tähän epävarmuuteen hakemalla uusia liittolaisia ja laajentamalla turvallisuuskäsitystään sotilaallisesta taloudelliseen ja teknologiseen ulottuvuuteen.
Herää kysymys, miksi artikkeli nostaa esiin Klaus Törnuddin 1990-luvun saavutukset juuri nyt. Se vaikuttaisi olevan keino vahvistaa Valtasaaren uskottavuutta ja luoda lukijalle tunnetta Suomen diplomaattisesta erityisosaamisesta vastapainona nykyiselle epävarmuudelle.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →