Analyysi artikkelista: Trump jumittui Iraniin – Idästä nousee nyt näyttävä vastaisku
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
Artikkeli kehystää Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokouksen ensisijaisesti lännen vastaisena voimannäyttönä. Lukijalle välittyy kuva tiivistyvästä itäisestä liittolaisuudesta, jossa Venäjän riippuvuus Kiinasta ja Iranin asema nousevat keskiöön, samalla kun Yhdysvaltojen paine näitä maita kohtaan normalisoidaan välttämättömänä vastatoimena.
Artikkeli tarjoaa katsauksen SCO-huippukokouksen geopoliittiseen asetelmaan, mutta nojaa vahvasti länsimaiseen tulkintakehykseen.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti yksipuolinen, sillä se nojaa lähes yksinomaan länsimaisiin asiantuntijalähteisiin ja mediaan. Kehystäminen 'lännen vastaisena' voimannäyttönä ohjaa lukijan tulkintaa vahvasti.
Vaikka artikkeli on vahvasti länsimaisessa kehyksessä, se raportoi geopoliittisia tapahtumia ja asiantuntija-arvioita. Ideologinen suunta ei ole selkeästi vasen tai oikea, vaan kyse on perinteisestä kansainvälisen politiikan raportoinnista, joka heijastaa Suomen ja lännen valtavirran näkemystä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Länsimainen näkökulma suurvaltakilpailuun
- Venäjän eristäytyneisyys ja riippuvuus Kiinasta
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Idän valtioiden oma näkökulma järjestön tavoitteisiin puuttuu. — Lukija saa vain yhden puolen tarinasta, mikä estää ymmärtämästä järjestön sisäisiä motiiveja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli Venäjän ja Kiinan liittoutumisen vaikutuksista maailmanjärjestykseen.
Epäluottamus idän valtioiden ilmoittamia rauhanpyrkimyksiä kohtaan.
Sanojen kuten 'sotakone' ja 'vastaisku' käyttö luo jännitteistä tunnelmaa.
Koko artikkeli rakentuu idän ja lännen välisen vastakkainasettelun ympärille.
Tunnevetoaminen on tyypillistä geopoliittiselle uutisoinnille, mutta se vahvistaa lukijan käsitystä idän valtioista uhkana.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja sisältö vastaavat toisiaan, vaikka otsikko onkin dramatisoitu.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko käyttää dramaattista kieltä 'jumittumisesta' ja 'vastaiskusta', mikä houkuttelee lukemaan.
Sana 'vastaisku' lataa otsikon konfliktikehykseen.
- Gemini 3.1 Flash Lite60
- GPT-5.6 Luna65
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli luo selkeän me-vs-ne-asetelman idän ja lännen välille.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta, kyse on valtioiden välisestä politiikasta.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjän, Kiinan ja Iranin johtajia ei ole haastateltu tai heidän näkemyksiään ei ole esitetty suoraan.
5 Omaperäisyys
Artikkeli koostuu pääosin muiden medioiden referoinnista.
6 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Shanghain yhteistyöjärjestön huippukokouksen ensisijaisesti lännen vastaisena voimannäyttönä. Lukijalle välittyy kuva tiivistyvästä itäisestä liittolaisuudesta, jossa Venäjän riippuvuus Kiinasta ja Iranin asema nousevat keskiöön, samalla kun Yhdysvaltojen paine näitä maita kohtaan normalisoidaan välttämättömänä vastatoimena.
Herää kysymys, miksi artikkeli käyttää terminologiaa, joka poikkeaa yleisesti tunnetusta historiasta (esim. viittaus Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäykseen Iraniin helmikuussa). Tämä kehystää artikkelin maailmankuvaan, jossa konfliktit ovat jo eskaloituneet tavalla, joka ei vastaa perinteistä uutisointia.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
7 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käytetään termejä kuten 'sotakone' ja 'kolmantena pyöränä'.
8 Tilastokytkos
Artikkeli mainitsee taloudellisia riippuvuuksia ja tullien uhan, joiden tarkistaminen vaatisi tilastotietoa.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna55
Näytetty luku on kahden kielimallin pisteiden keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Venäjän öljynvienti Kiinaan
- tuontitullien vaikutus Intian kauppaan
Suositellut lähteet
- Tilastokeskus
- OECD
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →