Analyysi artikkelista: Perussuomalaisten Halla-aho Niikon tapauksesta: En ole vielä nähnyt konkreettisia syytöksiä
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small65
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite55
- GPT-5.6 Luna55
- Mistral Small45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli asettaa vastakkain Suomen Kuvalehden uutisoinnin ja Jussi Halla-ahon puolustuksen. Lukijalle välittyy kuva, jossa puoluejohto pyrkii suojelemaan omaa edustajaansa leimaamalla kritiikin poliittiseksi irtopisteiden keräämiseksi, samalla kun vakavat sidonnaisuusepäilyt jäävät toissijaisiksi.
Uutinen raportoi poliittisesta kiistasta, mutta antaa merkittävän painoarvon puolustautuvan osapuolen retoriikalle ilman syvempää lähdekritiikkiä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli antaa Halla-aholle mahdollisuuden leimata kritiikin ilman, että Suomen Kuvalehden uutisoinnin faktapohjaa avataan tarkemmin. Tämä tekee jutusta hieman puolueellisen Halla-ahon narratiivin suuntaan.
Artikkeli raportoi poliittisesta kiistasta. Vaikka se antaa tilaa Halla-ahon puolustukselle, se ei ota kantaa sidonnaisuuksien todenperäisyyteen, vaan raportoi osapuolten välisestä sanailusta.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Perussuomalaisten johdon näkemys kritiikin epämääräisyydestä.
Kritisoidut tahot
Puolustetut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Suomen Kuvalehden näkökulma ja vastaus Halla-ahon kritiikkiin puuttuvat. — Lukija ei saa tasapuolista kuvaa sidonnaisuusepäilyjen vakavuudesta.
- Tausta Sidonnaisuuksien tarkempi luonne ja niiden merkitys eduskuntatyölle jäävät epäselviksi. — Lukija ei voi arvioida, ovatko epäilyt perusteltuja.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Epäluottamus poliittisia kilpailijoita kohtaan.
Sanoja kuten 'epämääräistä vihjailua' käytetään kritiikin mitätöimiseen.
Asetelma rakentuu puolueiden väliselle konfliktille.
Tunnevetoaminen on osa poliittista retoriikkaa, jota artikkeli raportoi. Se ei ole manipuloivaa, mutta korostaa puolueiden välistä vastakkainasettelua.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällössä esitettyä Halla-ahon lausuntoa.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen, mutta nostaa esiin vain toisen osapuolen näkemyksen.
Otsikko on asiallinen ja kuvaa jutun ytimen.
- Gemini 3.1 Flash Lite45
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small40
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi poliittisesta vastakkainasettelusta, mutta ei itse demonisoi osapuolia.
- Gemini 3.1 Flash Lite20
- GPT-5.6 Luna10
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Halla-ahon puheessa on populistisia piirteitä (eliitti/kilpailijat vs. oma puolue), mutta artikkeli raportoi ne sitaatteina.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Suomen Kuvalehti on uutisen kohteena, mutta heitä ei ole kuultu Halla-ahon kritiikkiin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (Suomen Kuvalehti) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu, kun Halla-ahon väitteet jäävät ilman vastapainoa.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, sillä Suomen Kuvalehden toimittajia ei ole haastateltu vastaamaan Halla-ahon syytöksiin.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu lähes kokonaan muiden medioiden uutisointiin ja haastatteluun.
7 Rivien välistä
Artikkeli asettaa vastakkain Suomen Kuvalehden uutisoinnin ja Jussi Halla-ahon puolustuksen. Lukijalle välittyy kuva, jossa puoluejohto pyrkii suojelemaan omaa edustajaansa leimaamalla kritiikin poliittiseksi irtopisteiden keräämiseksi, samalla kun vakavat sidonnaisuusepäilyt jäävät toissijaisiksi.
Herää kysymys, miksi artikkeli ei sisällä Suomen Kuvalehden kommenttia Halla-ahon väitteisiin, mikä vahvistaa Halla-ahon narratiivia 'epämääräisestä vihjailusta'.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Kritiikin leimaaminen epämääräiseksi vihjailuksi.
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →