Analyysi artikkelista: EU kutsuu Venäjän lähettilään puhutteluun – Suomelta erilliskutsu suurlähettiläälle
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- GPT-5.6 Luna58
- Mistral Small60
- Gemini 3.1 Flash Lite45
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small65
- Gemini 3.1 Flash Lite70
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli raportoi EU:n ja Suomen diplomaattisista vastatoimista Venäjää kohtaan Leipzigin droonitapauksen seurauksena. Lukijalle välittyy kuva yhtenäisestä rintamasta, jossa Venäjän syyllisyys pidetään annettuna faktana, vaikka Venäjä on kiistänyt osallisuutensa.
Artikkeli välittää viranomaisten tiedot tapahtumista ja diplomaattisista toimista asiallisesti, mutta nojaa vahvasti viranomaislähteiden tulkintoihin ilman syvempää lähdekritiikkiä.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteeltaan uutismainen ja raportoiva, mutta se omaksuu viranomaisten syytökset totuutena. Tämä on tyypillistä kriisitilanteiden uutisoinnissa, mutta vähentää neutraaliutta.
Artikkeli raportoi viranomaisten toimista ja lausunnoista. Vaikka se asettuu Venäjän syyllisyyden kannalle, se tekee sen raportoimalla viranomaisten virallisia linjauksia, mikä on uutismedian perustehtävä.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- EU:n ja Suomen viranomaisten näkemys Venäjän syyllisyydestä.
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Laajempi taustoitus droonitapauksen todisteista puuttuu. — Lukija ei saa tietoa siitä, mihin syytökset konkreettisesti perustuvat.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Droonitapaus ja terrorismin merkit herättävät huolta turvallisuudesta.
Tapaus kehystetään osaksi Venäjän hybridi-iskuja.
Tunnevetoaminen on maltillista ja perustuu viranomaisten käyttämään kieleen (esim. 'terrorismi').
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääkohtia.
- GPT-5.6 Luna8
- Mistral Small20
- Gemini 3.1 Flash Lite10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää uutisen keskeisen sisällön.
Otsikko kuvaa diplomaattista prosessia neutraalisti: "EU kutsuu Venäjän lähettilään puhutteluun – Suomelta erilliskutsu suurlähettiläälle".
- GPT-5.6 Luna42
- Mistral Small50
- Gemini 3.1 Flash Lite35
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli rakentaa me-vs-Venäjä-asetelmaa, mutta tekee sen viranomaislausuntojen kautta.
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
- Gemini 3.1 Flash Lite5
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei merkittävää populistista rakennetta; kyseessä on perinteinen diplomaattinen uutisointi.
4 Kuultiinko kohdetta
Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Venäjä on mainittu, mutta sen näkemystä ei ole avattu tai kuultu laajemmin.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäinen lähde (ministerit, EU) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Kiistanalaisen väitteen lähdekritiikki puuttuu; Venäjän syyllisyys esitetään faktana.
- JO 21: Samanaikainen kuuleminen on teknisesti toteutettu mainitsemalla kiisto, mutta se jää hyvin ohueksi.
6 Omaperäisyys
Artikkeli perustuu STT:n uutiseen ja viranomaisten tiedotteisiin, ei omaan tutkivaan työhön.
7 Rivien välistä
Artikkeli raportoi EU:n ja Suomen diplomaattisista vastatoimista Venäjää kohtaan Leipzigin droonitapauksen seurauksena. Lukijalle välittyy kuva yhtenäisestä rintamasta, jossa Venäjän syyllisyys pidetään annettuna faktana, vaikka Venäjä on kiistänyt osallisuutensa.
Herää kysymys, miksi artikkeli esittää Saksan sisäministerin ilmoituksen ehdottomana faktana ilman varauksia, vaikka kyseessä on kansainvälisesti kiistanalainen syytös.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Termien 'valtion tukema terrorismi' ja 'hybridi-isku' käyttö vahvistaa narratiivia.
9 Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Haluatko analysoida toisen uutisen?
analysoi.media tarkistaa uutisten kehystyksen ja vinouman tekoalylla. Ala anna tunteiden ohjata uutislukemistasi.
Kokeile itse →