Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Kommentti: Petteri Orpon kujanjuoksu jatkuu – Nyt tuli pohjat

Iltalehti Kolumni 16.7.2026
Pisteet
43
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
75
  • Gemini 3.1 Flash Lite75
  • Mistral Small75
  • GPT-5.6 Luna72

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
40
  • Gemini 3.1 Flash Lite40
  • Mistral Small40
  • GPT-5.6 Luna48

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Turhautuminen / pettymys Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli rakentaa kuvaa Petteri Orpon epäonnistumisesta ja kokoomuksen sisäisestä kriisistä. Lukijalle välittyy vaikutelma, että pääministerin asema on uhattuna ja että puolueen sisäiset kilpailijat odottavat tilaisuutta syrjäyttää hänet.

Artikkeli on politiikan toimittajan tulkinta gallup-luvuista, joka yhdistää faktat (kannatusluvut) vahvaan spekulaatioon pääministerin asemasta.

Kolumni Iltalehti Joakim Kullas · 16.7.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: poliittinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta politiikan toimittajan näkökulmasta, keskittyen valtapeliin ja kannatuslukuihin.

75
/100
Merkittävä vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on kolumni, jossa kirjoittajan oma tulkinta ja spekulaatio dominoivat. Yksipuolinen keskittyminen Orpon epäonnistumiseen ja sisäpiirin kritiikkiin ilman hallituksen tai Orpon omaa näkökulmaa nostaa vinoumapisteitä.

Poliittinen kehystys Keskusta

Vaikka artikkeli on erittäin kriittinen pääministeriä kohtaan, se ei aja selkeää vasemmisto- tai oikeistoideologiaa, vaan keskittyy vallankäytön ja kannatuksen analysointiin. Kyseessä on vahtikoira-tyyppinen kritiikki, joka on kolumnin genrelle tyypillistä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Pääministerin epäonnistuminen
  • Kokoomuksen sisäinen kriisi
  • Mahdollinen vallanvaihto

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 2 kohtaa jätetty kertomatta
  • Vastakkainen näkökulma Pääministerin tai kokoomuksen johdon näkemys tilanteesta puuttuu. — Lukija saa vain yhden, kriittisen näkökulman tapahtumiin.
  • Tausta Laajempi hallitusyhteistyön dynamiikka ja muiden hallituspuolueiden rooli jäävät vähälle huomiolle. — Hallituspolitiikka on yhteistyötä, ja yksittäisen puolueen kriisi kytkeytyy laajempaan kokonaisuuteen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 3 tekniikkaa, 4 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Spekulatiivinen kieli Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Turhautuminen / pettymys Epäluottamus
Turhautuminen / pettymys

Artikkeli heijastaa turhautumista pääministerin toimintatapoihin.

Epäluottamus

Teksti ruokkii epäluottamusta hallituksen kykyyn hallita kriisejä.

Latautunut kieli

Sanavalinnat kuten "kujanjuoksu", "pohjat" ja "poliittinen keskisormi" luovat negatiivista tunnelmaa.

Konflikti- tai kriisikehys

Hallituksen sisäiset erimielisyydet ja puolueen sisäinen valtataistelu ovat jutun keskiössä.

Tunnevetoaminen on tyypillistä kolumnille, mutta se on tässä tapauksessa voimakasta ja keskittyy nimenomaan henkilökohtaiseen kritiikkiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 80/100, kärjistys 64

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa sisällön kriisiteemaa, vaikka onkin dramatisoitu.

Klikkihoukutus: 80/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite80
  • Mistral Small85
  • GPT-5.6 Luna78

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko käyttää dramaattista kieltä luodakseen kiireen ja kriisin tunnun: "Petteri Orpon kujanjuoksu jatkuu – Nyt tuli pohjat".

Otsikon lataus: Latautunut

Termi "kujanjuoksu" ja "pohjat" lataavat otsikon negatiivisella ja kriisikeskeisellä sävyllä.

Kärjistys: 64/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite60
  • Mistral Small70
  • GPT-5.6 Luna64

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli luo vastakkainasettelua Orpon ja puolueen sisäisten haastajien välille.

Populismi: 28/100
  • Gemini 3.1 Flash Lite25
  • Mistral Small30
  • GPT-5.6 Luna28

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli käyttää jonkin verran kansa-eliitti-asetelmaa, mutta keskittyy enemmän puolueen sisäiseen eliittiin.

4 Kuultiinko kohdetta Ei kuultu

Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pääministeriä tai kokoomuksen johtoa ei ole kuultu, vaikka heitä kritisoidaan voimakkaasti.

5 JSN-arvio 40/100 · 2 vahvuutta, 3 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

40
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Kohtalainen

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Lähteinä on käytetty tunnettuja gallup-mittauksia.
  • JO 7: Käytetty luotettavia gallup-lähteitä.

Heikkoudet

  • JO 21: Pääministerin tai kokoomuksen näkökulmaa kriisiin ei ole kuultu tai siteerattu.
  • JO 11: Toimittajan oma tulkinta sekoittuu vahvasti uutisaiheeseen.
  • JO 21: Samanaikainen kuuleminen puuttuu, vaikka kyseessä on henkilöön kohdistuva voimakas kritiikki.
6 Omaperäisyys 60/100
60/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli yhdistää julkiset gallup-luvut kirjoittajan omaan analyysiin, mutta ei tarjoa uutta faktatietoa.

7 Rivien välistä 5 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee oppositiota ja kokoomuksen sisäisiä haastajia: pääministerin asema esitetään horjuvana ja kriisiytyneenä, mikä luo tilaa spekulaatiolle vallanvaihdosta.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että kannatuslukujen lasku on suora seuraus pääministerin henkilökohtaisesta toiminnasta ja epäonnistumisesta. ”Pääministeri Orpon tapa työntää pää pensaaseen ja lähetellä tiedotteita muutaman viikon välein ei selvästikään ole toiminut”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Pääministerin toimijuus kuvataan passiivisena ja välttelevänä, mikä korostaa hänen vastuuta kriisistä. ”Orpon tapa työntää pää pensaaseen”
Kuka saa äänen Artikkeli nojaa kirjoittajan omaan tulkintaan ja siteeraa vain yhtä ulkopuolista asiantuntijaa, joka vahvistaa narratiivia puheenjohtajan vaihdoksesta. ”Valtio-opin professori Kimmo Grönlund arvioi Iltalehdelle, että jos vaalitulos olisi samanlainen kuin tuoreet gallup-luvut, Orpo ei voisi jatkaa kokoomuksen puheenjohtajana.”
Tunnelma Turhautuminen / pettymys

Artikkeli rakentaa kuvaa Petteri Orpon epäonnistumisesta ja kokoomuksen sisäisestä kriisistä. Lukijalle välittyy vaikutelma, että pääministerin asema on uhattuna ja että puolueen sisäiset kilpailijat odottavat tilaisuutta syrjäyttää hänet. Teksti normalisoi spekulaation Orpon seuraajista ja korostaa hallituksen sisäisiä jännitteitä.

Tekoälyn vapaa havainto

Herää kysymys, onko artikkelin tarkoituksena provosoida kokoomuksen sisäistä valtataistelua nostamalla esiin mahdolliset seuraajaehdokkaat Häkkäsen ja Valtosen muodossa, mikä voi itsessään lisätä puolueen sisäistä levottomuutta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

8 Propaganda ja pilkka 1 propagandatekniikkaa

Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot

Latautunut kieli Lieva

Käytetään voimakkaita metaforia kuvaamaan poliittista tilannetta.

Kaikki propagandatekniikat →

9 Tilastokytkos 75/100, 1 tilastoaihetta
75/100 Tekoäly tunnistaa missä artikkeli hyötyisi virallisten tilastojen ristiintarkistamisesta. Korkea pistemäärä = virallinen data toisi tärkeää kontekstia.

Artikkelin koko ydin perustuu gallup-lukujen tulkintaan, joten tilastollinen ristiintarkistus on keskeistä.

  • Gemini 3.1 Flash Lite70
  • Mistral Small75
  • GPT-5.6 Luna76

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Hyödylliset tilastoaiheet

  • puolueiden kannatuskehitys 2023-2025

Suositellut lähteet

  • Tilastokeskus
  • Yle
  • Helsingin Sanomat
Aiheet ja lähteet ovat tekoälyn ehdotuksia. Linkitys virallisten datojen pariin tulossa.
Katso miten Iltalehti kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Joakim Kullas muut analyysit →
politiikka Petteri Orpo Wille Rydman Jan Vapaavuori Antti Häkkänen Kimmo Grönlund Susanna Koski
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • Puolueet
  • Suomen politiikka
  • Suomen poliittiset puolueet
  • Politiikka
  • Suomalaiset poliitikot

Tiedot tästä analyysistä

Tuorein galluptulos sysää kokoomuksen jonkinasteiseen [...450 sanaa...] siinä, miten nykyisestä kriisistä noustaan.

Sisältö haettu
16.7.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella