Analysoi Päivän otos Mediat Aiheet Paikat Politiikka Koosta Palaute
← Etusivu

Analyysi artikkelista: Pohjois-Korea laukaisi jälleen ballistisen ohjuksen

Yle Uutinen 3.10.2026
Pisteet
70
Versio 2.0 Laskettu raadin pisteistä

Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.

Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
Vinouma
37
  • GPT-5.6 Luna35
  • Mistral Small60
  • TypeSafe Jev38
  • Gemini 3.1 Flash Lite35

Näytetty luku on raadin (4 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — kahden keskimmäisen pisteen keskiarvo.

Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
JSN-laatu
80
  • GPT-5.6 Luna78
  • Mistral Small80
  • Gemini 3.1 Flash Lite80

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Tunnelma ja kehystys Tunnelma Huoli Kehystys Keskusta Tunnelma: tekoälyn arvio artikkelin tunnesävystä — millaisia tunteita artikkeli herättää, ei artikkelin aihetta. Kehystys: artikkelin näkökulmapainotus poliittisella akselilla. Ei tarkoita puoluekannatusta.

Artikkeli raportoi Pohjois-Korean ohjuslaukaisun osana laajempaa jännitteiden sarjaa, jossa Etelä-Korea asemoituu uhrin rooliin. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ja vihamielisestä naapurista, kun taas Etelä-Korean ja sen liittolaisten vastatoimet esitetään rationaalisena varautumisena.

Uutinen Yle Kai Jääskeläinen · 3.10.2026 Lue alkuperäinen artikkeli ↗

Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.

Artikkelin nakokulma: rakenteellinen

Artikkeli tarkastelee tilannetta valtioiden välisten suhteiden ja turvallisuuspolitiikan kautta.

37
/100
Kohtalainen vinouma
Vinoumapisteet (0-100)

Artikkeli on tyyliltään neutraali, mutta lähteistys painottuu vahvasti Etelä-Korean ja sen liittolaisten virallisiin tiedotteisiin. Tämä on tyypillistä uutisoinnille, mutta luo silti painotetun näkökulman.

Poliittinen kehystys Keskusta

Artikkeli raportoi kansainvälisestä turvallisuustilanteesta virallisten lähteiden pohjalta ilman selkeää ideologista kehystä. Se noudattaa journalistista vahtikoira-roolia raportoimalla jännitteistä.

Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin

  • Etelä-Korean virallinen näkökulma

Kritisoidut tahot

Todellisuustarkistus
Ketkä saavat äänen Jutussa haastatellut ja lainatut henkilöt sekä heidän julkinen roolinsa

Tarkemmat havainnot

1 Mitä jätettiin kertomatta 1 kohtaa jätetty kertomatta
  • Tausta Laajempi historiallinen tausta jännitteiden taustalla puuttuu. — Lukija ei saa kokonaiskuvaa siitä, miksi tilanne on eskaloitunut juuri nyt.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat 2 tekniikkaa, 2 tunnevetoamista

Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia

Kehystäminen Valikoiva lähteiden käyttö

Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat

Huoli
Huoli

Turvallisuustilanteen kiristyminen herättää huolta alueellisesta vakaudesta.

Konflikti- tai kriisikehys

Maiden välinen jännite ja vihamielisyys ovat jutun keskiössä.

Tunnevetoaminen on hillittyä ja perustuu tilanteen vakavuuteen, ei tarkoitukselliseen manipulointiin.

Kaikki tunnevetoamiset →

3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys Tarkka, klikki 5/100, kärjistys 20

Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.

Otsikko vs. sisältö: Tarkka

Otsikko vastaa täysin jutun sisältöä.

Klikkihoukutus: 5/100
  • GPT-5.6 Luna5
  • Mistral Small10
  • Gemini 3.1 Flash Lite5

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Otsikko on informatiivinen ja suora.

Otsikon lataus: Neutraali

Otsikko kuvaa tapahtuman neutraalisti ilman latautuneita sanoja.

Kärjistys: 20/100
  • GPT-5.6 Luna20
  • Mistral Small45
  • Gemini 3.1 Flash Lite20

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Artikkeli raportoi maiden välisestä jännitteestä, mutta ei itse käytä polarisoivaa kieltä.

Populismi: 0/100
  • GPT-5.6 Luna0
  • Mistral Small5
  • Gemini 3.1 Flash Lite0

Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.

Ei populistisia elementtejä.

4 Kuultiinko kohdetta Mainittu, ei kuultu

Mainittu, ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Pohjois-Korea on mainittu, mutta sen näkökulma on typistetty yhteen lauseeseen.

5 JSN-arvio 80/100 · 3 vahvuutta, 1 heikkoutta

JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta

80
/100 JSN-vaatimustenmukaisuus
Hyvä

Journalistin ohjeet →

Vahvuudet

  • JO 7: Pyrkimys totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen.
  • JO 10: Alkuperäiset lähteet (Reuters, AP, AFP) on mainittu.
  • JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.

Heikkoudet

  • JO 12: Pohjois-Korean näkökulma jää hyvin ohueksi, vaikka asia on kiistanalainen.
6 Omaperäisyys 40/100
40/100 Kuinka paljon artikkeli tuo uutta sisältöä ja omaa analyysiä

Artikkeli perustuu kansainvälisten uutistoimistojen välittämään tietoon, eikä sisällä omaa analyysia.

7 Rivien välistä 6 rakenteista havaintoa
Kenen etua ajaa? Kehystys palvelee Etelä-Korean ja sen liittolaisten näkökulmaa, jossa Pohjois-Korean toimet esitetään provokaatioina ja turvallisuusuhkana.
Pelissä Alueellinen turvallisuus vs. valtioiden välinen suvereniteetti. Juttu käsittelee pääosin turvallisuusnäkökulmaa, jättäen Pohjois-Korean omat motiivit tai sisäpoliittiset perustelut esittämättä.
Mikä esitetään itsestäänselvyytenä Artikkeli olettaa, että Pohjois-Korean toiminta on yksiselitteisesti vihamielistä ja provokatiivista. ”Pohjois-Korea on viime vuosina suhtautunut Etelä-Koreaa kohtaan entistä vihamielisemmin”
Kuka toimii, kenen vastuu häivytetään Pohjois-Korean toimijuus korostetaan aggressiivisena, kun taas Etelä-Korean toiminta kuvataan reaktiivisena ja puolustuksellisena. ”Etelä-Korean asevoimat kertoo nostavansa valmiustilaansa”
Kuka saa äänen Etelä-Korean asevoimien ja hallinnon näkemykset hallitsevat uutisointia, kun taas Pohjois-Korean kanta esitetään vain lyhyenä torjuntana. ”Kim Yo-jong sanoi torjuvansa vaatimuksen anteeksipyynnöstä.”
Tunnelma Huoli

Artikkeli raportoi Pohjois-Korean ohjuslaukaisun osana laajempaa jännitteiden sarjaa, jossa Etelä-Korea asemoituu uhrin rooliin. Lukijalle välittyy kuva hallitsemattomasta ja vihamielisestä naapurista, kun taas Etelä-Korean ja sen liittolaisten vastatoimet esitetään rationaalisena varautumisena.

Tekoälyn vapaa havainto

Artikkeli keskittyy vahvasti Etelä-Korean virallisiin tiedotteisiin, mikä on tyypillistä länsimaiselle uutisoinnille tästä aiheesta. Herää kysymys, voisiko syvempi taustoitus Pohjois-Korean motiiveista antaa lukijalle laajemman kuvan tilanteen eskaloitumisesta.

Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.

Osa ilmiötä

Samasta ilmiöstä vähemmän vinoutuneesti

Analyysi artikkelista: Pohjois-Korealta kaksi ohjuskoetta – uhittelee Yhdysvalloille

Laatu 71/100 · Vinouma 25/100 · Ilta-Sanomat · Jyri Huttunen
Katso miten Yle kehystaa muita uutisia → Katso aiheen politiikka laajempi kuva → Katso kirjoittajan Kai Jääskeläinen muut analyysit →
politiikka Ulkomaat Kim Jong-un Kim Yo-jong Etelä-Korea Pohjois-Korea Japani Yhdysvallat
Lähteen asiasanat — median oma luokitus
  • kansainvälinen politiikka
  • Pohjois-Korea
  • Etelä-Korea
  • ammukset
  • ohjuskokeet
  • ulkomaat

Tiedot tästä analyysistä

Aiemmin tällä viikolla Etelä-Korea vaati [...151 sanaa...] anteeksipyynnöstä. Lähteet: Reuters, AP, AFP

Sisältö haettu
3.10.2026

Mitä muut mediat kirjoittavat?

Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.

Koosta artikkeleita →

Tai analysoi yksittäinen uutinen osoitteella