Analyysi artikkelista: Jyrki Lehtolan kolumni: Suu kiinni mies!
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite85
- GPT-5.6 Luna78
- Mistral Small75
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite50
- GPT-5.6 Luna62
- Mistral Small55
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Kolumni ironisoi nykymiesten tarvetta avautua tunteistaan julkisesti. Kirjoittaja esittää, että miesten julkinen itsetutkiskelu on usein pinnallista, narsistista tai suorastaan koomista, ja kaipaa takaisin aikaa, jolloin hiljaisuus jätti tilaa mysteerille ja arvokkuudelle.
Kyseessä on viihteellinen mielipidekirjoitus, joka käyttää tunnettuja henkilöitä välineinä kirjoittajan ironiselle kritiikille.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Kolumni on genrensä mukaisesti vahvasti subjektiivinen ja vinoutunut. Kirjoittaja valikoi esimerkit, jotka tukevat hänen ironista teesiään, ja käyttää pilkkaavaa kieltä kohteistaan.
Teksti ei aja selkeää poliittista ideologiaa, vaan kyseessä on kulttuurikritiikki, joka kohdistuu julkisuuden henkilöiden käytökseen ja nykyiseen 'avautumiskulttuuriin'.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Julkinen tunteista puhuminen on narsistista
- Hiljaisuus on arvokkaampaa kuin avautuminen
Kritisoidut tahot
- Juha-Petteri Kukkonen
- Renny Harlin
- Jere Karalahti
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Tausta Ilmiön taustalla olevia syitä, kuten miesten mielenterveyskeskustelun tarvetta, ei käsitellä. — Lukija saa vain yhden, hyvin kyynisen näkökulman aiheeseen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Kirjoittaja purkaa turhautumistaan nykyiseen sosiaalisen median 'avautumispakkoon'.
Kirjoittaja paheksuu kohteidensa narsistisena pitämäänsä käytöstä.
Koko teksti on kirjoitettu ironiseen ja pilkkaavaan sävyyn.
Käyttää voimakkaita ilmauksia kuten 'surkea idea' ja 'paskahousu'.
Tunnevetoaminen on kolumnin genrelle tyypillistä ja perusteltua kirjoittajan näkökulman välittämiseksi.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko ja ingressi vastaavat kolumnin sisältöä.
- Gemini 3.1 Flash Lite65
- GPT-5.6 Luna72
- Mistral Small85
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on provokatiivinen käsky, joka lupaa kolumnin ironisen sävyn.
Otsikko on suora ja hyökkäävä: 'Suu kiinni mies!'
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna68
- Mistral Small60
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Teksti polarisoi 'hiljaisen miehen' ja 'avautuvan miehen' välillä.
- Gemini 3.1 Flash Lite15
- GPT-5.6 Luna12
- Mistral Small15
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Tekstissä on elementtejä eliitin (julkkisten) pilkkaamisesta, mutta se ei ole varsinaista poliittista populismia.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kohteita ei ole kuultu, mutta kolumnin genressä se ei ole vaatimus.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 11: Mielipiteet on erotettu faktoista selkeästi kolumnin muodossa.
Heikkoudet
- JO 23: Henkilöiden pilkkaaminen voi rikkoa ihmisarvon kunnioittamista.
6 Omaperäisyys
Lehtolan tyyli on tunnistettava ja omaperäinen, vaikka aihepiiri onkin toistuva.
7 Rivien välistä
Kolumni ironisoi nykymiesten tarvetta avautua tunteistaan julkisesti. Kirjoittaja esittää, että miesten julkinen itsetutkiskelu on usein pinnallista, narsistista tai suorastaan koomista, ja kaipaa takaisin aikaa, jolloin hiljaisuus jätti tilaa mysteerille ja arvokkuudelle.
Herää kysymys, onko kirjoittajan tarkoituksena vain viihdyttää lukijaa kärjistyksillä, vai pyrkiikö hän kritisoimaan laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä, jossa yksityinen kokemus valjastetaan kaupalliseksi sisällöksi.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Propaganda ja pilkka
Propaganda-analyysi IFCNin ja mediatutkimuksen tunnistamat vaikuttamiskeinot
Käyttää halventavia termejä kuvaamaan kohteitaan.
Suora pilkka
Artikkeli sisältää sanatarkkoja kohtia jotka pilkkaavat kohdetta nimeltä.
-
Kohde: Mika Ilmén
kautta aikojen suurin Mikki Hiiri, kautta aikojen suurin paskahousu ja pelle
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →