Analyysi artikkelista: Ranskan parlamenttivaaleissa vasemmiston ja vihreiden liittoumalle eniten paikkoja, laitaoikeistolaiset jäivät kolmanneksi
Composite-pistemäärä lasketaan tuomariraadin (3 kielimallia) antamista osapisteistä painotetulla kaavalla. Versio 2.0.
Yhdistää sisällön, omaperäisyyden, JSN-laadun sekä vinouman, klikkiotsikoinnin ja polarisaation puuttumisen.
- Gemini 3.1 Flash Lite35
- GPT-5.6 Luna35
- Mistral Small30
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Vinoumapisteet 0–100: matala on neutraalia, korkea voimakkaasti vinoutunutta.
- Gemini 3.1 Flash Lite75
- GPT-5.6 Luna75
- Mistral Small80
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
JSN-laatu 0–100: kuinka hyvin artikkeli noudattaa Journalistin Ohjeita.
Artikkeli kehystää Ranskan vaalituloksen ensisijaisesti laitaoikeiston torjumisena, mikä heijastaa eurooppalaisten valtavirta-poliitikkojen näkökulmaa. Vaikka vaalitulos on monimutkainen ja hallituksen muodostaminen epävarmaa, lukijalle välittyy kuva helpotuksesta, kun pahimpana pidetty skenaario vältettiin.
Tarkista tiedot alkuperäisestä lähteestä.
Artikkeli on rakenteellisesti neutraali uutinen, mutta lähteiden valinta (eurooppalaiset valtavirta-poliitikot) ja ingressin positiivinen sävy laitaoikeiston torjumisesta ohjaavat lukijan tulkintaa.
Artikkeli raportoi vaalituloksen asiallisesti, mutta eurooppalaisten johtajien sitaattien valinta heijastaa liberaalia valtavirtaa. Ideologista agendaa ei kuitenkaan ajeta, vaan kyse on vahtikoiraraportoinnista.
Korostetut näkökulmat Näkökulmat joita artikkeli painottaa suhteessa muihin
- Laitaoikeiston torjuminen on positiivinen asia
- Eurooppalainen yhtenäisyys
Kritisoidut tahot
Todellisuustarkistus
Tekoäly lukee artikkelin ja hakee vertailutietoa. Tämä kestää yleensä 10–20 sekuntia.
Miten juttu suhteutuu todellisuuteen: onko luku iso vai tavanomainen, onko tämä poikkeus vai jatkuvaa, millä keinoilla lukijaa ohjataan — ja mitä jutussa jää kertomatta.
Ketkä saavat äänen
Julkinen rooli
Pelkkä nimi ei riitä taustan tutkimiseen.
Muut äänet
Henkilöt jotka saavat jutussa äänen ilman että heidän asemaansa kerrotaan.
Tarkemmat havainnot
1 Mitä jätettiin kertomatta
- Vastakkainen näkökulma Kansallisen liittouman oma analyysi vaalituloksesta puuttuu. — Lukija ei saa kuvaa siitä, miten vaalien kolmanneksi suurin ryhmä tulkitsee tilanteen.
2 Tunnevetoaminen ja tekniikat
Havaitut tekniikat Tunnistetut journalistiset tekniikat joilla artikkeli painottaa tiettyjä näkökulmia
Tunnevetoaminen Artikkelin tunnevetoamisen keinot ja tunnetekniikat
Huoli hallituksen muodostamisen vaikeudesta.
Luottamus eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Termit kuten 'torppaamaan' ja 'murskavoitto' lataavat tekstiä.
Tunnevetoaminen on maltillista ja liittyy pääosin eurooppalaisten johtajien kommentteihin, ei kirjoittajan omaan kerrontaan.
3 Otsikkoanalyysi ja kärjistys
Otsikkoanalyysi Otsikon kohta-kohdalta tarkastelu: vastaako sisaltoa, klikkihoukutus, sananvalintojen lataus. Otsikolla on suuri vaikutus — moni lukija ei pääse sisältöön asti.
Otsikko vastaa sisällön pääkohtia tarkasti.
- Gemini 3.1 Flash Lite10
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small10
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Otsikko on informatiivinen ja tiivistää vaalituloksen pääpiirteet.
Otsikko käyttää neutraaleja termejä kuvaamaan vaalitulosta.
- Gemini 3.1 Flash Lite25
- GPT-5.6 Luna20
- Mistral Small20
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Artikkeli raportoi vastakkainasettelusta, mutta ei itse polarisoi kieltään.
- Gemini 3.1 Flash Lite5
- GPT-5.6 Luna5
- Mistral Small0
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Ei populistista rakennetta, vaikka aihepiiri on poliittisesti latautunut.
4 Kuultiinko kohdetta
Ei kuultu JSN 21-22: kielteisen julkisuuden kohteelle on annettava mahdollisuus vastata samanaikaisesti. Mittaa onko nimettya kritiikin tai puolustuksen kohdetta kuultu artikkelissa. — Kansallista liittoumaa kritisoidaan epäsuorasti laitaoikeiston torjumisen kautta, mutta heille ei anneta ääntä.
5 JSN-arvio
JSN-arvio Arvio Journalistin ohjeiden (JSN) noudattamisesta
Vahvuudet
- JO 10: Alkuperäiset lähteet (Le Monde, Politico) on mainittu.
- JO 15: Otsikolla on kate jutun sisällössä.
Heikkoudet
- JO 12: Laitaoikeiston näkökulma jää puuttumaan, vaikka se on vaalien keskeinen osapuoli.
6 Omaperäisyys
STT:n uutinen, joka perustuu kansainvälisiin lähteisiin ja uutistoimiston omaan raportointiin.
7 Rivien välistä
Artikkeli kehystää Ranskan vaalituloksen ensisijaisesti laitaoikeiston torjumisena, mikä heijastaa eurooppalaisten valtavirta-poliitikkojen näkökulmaa. Vaikka vaalitulos on monimutkainen ja hallituksen muodostaminen epävarmaa, lukijalle välittyy kuva helpotuksesta, kun pahimpana pidetty skenaario vältettiin.
Herää kysymys, miksi artikkeli keskittyy niin voimakkaasti eurooppalaisten johtajien (Tusk, Sanchez, Scholz) kommentteihin, mikä siirtää huomion pois Ranskan sisäpoliittisesta epävarmuudesta ja äänestäjien todellisista motiiveista.
Tämä on tekoälyn tulkintaa, ei mitattua dataa.
8 Tilastokytkos
Artikkeli perustuu vaalitulokseen, jonka tarkistaminen virallisista lähteistä on olennaista.
- Gemini 3.1 Flash Lite70
- GPT-5.6 Luna70
- Mistral Small90
Näytetty luku on raadin (3 kielimallia) antamien pisteiden mediaani — keskimmäinen annetuista pisteistä, ei keskiarvo.
Hyödylliset tilastoaiheet
- Ranskan parlamenttivaalien tulos 2024
- äänestysprosentti Ranskassa
Suositellut lähteet
- Ranskan sisäministeriö
- Le Monde
Mitä muut mediat kirjoittavat?
Hae aihetta kaikista medioista kerralla tai poimi median etusivulta jutut, jotka haluat analysoida.
Koosta artikkeleita →